Mun tapa vai sun tapa? Etsinnässä yhteinen kasvatuslinja

with Ei kommentteja

Juttelin ystävieni kanssa vanhemmuudesta ja arjesta pikkulapsiperheessä. Keskustelun teemaksi nousi vastuun jakaminen vanhempien kesken ja vanhempien yhteinen kasvatuslinja.

Yhteinen kasvatuslinja tai -filosofia on joukko arvoja, periaatteita ja toimintatapoja, joiden pohjalle jaettu vanhemmuus rakennetaan. Yhteisen kasvatuslinjan löytäminen ei kuitenkaan ole aina ihan helppoa, tai vanhemmat voivat kokea olevansa kasvattajina epätasa-arvoisessa asemassa.

Jos esimerkiksi toinen vanhempi on kotona pienen lapsen kanssa ja toinen vanhempi työelämässä, voi työssä käyvä vanhempi kokea, ettei hänellä ole lapsen kanssa samanlaista varmuutta toimia kuin lasta kotona hoitavalla vanhemmalla. Tämä saattaa herkästi ruokkia valta-asetelmaa, jossa toisen vanhemman oletetaan osaavan hoitaa lasta paremmin tai tietävän paremmin, miten toimia lasten kanssa.

Itse ajattelen, että ideaalitilanteessa perheen aikuiset muodostavat kasvatustiimin, jossa he ovat yhdenvertaisia jäseniä. Yhteinen kasvatuslinja muodostuu vanhempien yhteisissä keskusteluissa kummankin ajatukset huomioiden.

Yhteisen kasvatuslinjan muodostumiseen kannattaa panostaa, koska sillä on monia lapsen hyvinvointia, arjen toimivuutta ja vanhempien jaksamista tukevia vaikutuksia.

Tässä artikkelissa on puhutaan vanhemmista, jotka asuvat yhdessä. Oma teemansa on yhteinen kasvatuslinja niissä perheissä, joissa vanhemmat eivät asu yhdessä. Yhteisvanhemmuudesta eron jälkeen voit lukea esimerkiksi täältä.

yhteinen kasvatuslinja
Yhteinen kasvatuslinja on joukko vanhempien jakamia arvoja, periaatteita ja toimintamalleja.

Mitä sinä kannat mukanasi?

Pulmat yhteisen kasvatuslinjan löytymisessä saattavat olla moninaiset. Jos vanhemmat esimerkiksi tulevat hyvin erityyppisistä lapsuudenperheistä, heillä saattaa olla kovin erilaiset kokemukset kasvatuksesta ja perhe-elämästä: jonkun lapsuudenperheessä asioita ratkottiin kovaäänisesti huutaen ja jonkun toisen perheessä vallitsi puhumattomuuden kulttuuri.

Joku on tottunut sisarusparven mukanaantuomaan aktiiviseen ilmapiiriin ja hälinään, kun joku ainoana lapsena kasvanut kokee hiljaisen kodin omakseen.

Jollekin juhlapyhät ovat täynnä rituaaleja ja perinteitä kun jonkun toisen perheessä ei juhlittu edes syntymäpäiviä.

Nämä ovat sellaisia asioita, joita voi olla vaikea pukea sanoiksi ja joita vanhempi ei välttämättä ole itsekään ajatellut ennen omien lasten saamista.

Olivatpa taustanne sitten samanlaiset tai erilaiset, yhteisen perheen perustaminen on mahdollisuus luoda juuri teidän näköinen perhekulttuuri, jonka koette molemmat omaksenne.

Miksi yhteinen kasvatuslinja on tärkeä?

Yhteinen kasvatuslinja tuo turvaa

On lapsen hyvinvoinnin kannalta ihanteellista, jos vanhemmat onnistuvat muodostamaan riittävän yhteneväisen käsityksen lapsen kasvatuksesta ja perheen toimintatavoista. Lapset oppivat nopeasti, mistä vanhemmat ovat samaa tai eri mieltä, ja käyttävät tätä häikäilemättömästi hyväkseen. Tämä syventää entisestään vanhempien valta-asetelmaa: syntyy klassinen good cop, bad cop -asetelma.

Lapselle voi myös olla hämmentävää, jos vanhemmat ovat kovin erimielisiä. Kliseinen lausahdus ”rajat ovat rakkautta” pitää nimittäin paikkansa. Lapsella on turvallinen olo, kun hän tietää mitkä hänen rajansa ovat ja kun vanhemmat päättävät hänen elämänsä isoista asioista.

Vanhemmat ovat toki omia yksilöitään, eikä kaikesta tarvitse olla tismalleen samaa mieltä. Lapsiperheessä tulee jatkuvasti eteen uudenlaisia tilanteita, joita ei välttämättä ole edes tullut ajatelleeksi. Ohjenuorana voisi sanoa, että ainakin perheen säännöistä ja seuraamuksista olisi hyvä olla yhtenäinen linja.

Yhteinen kasvatuslinja vähentää ylilyöntejä

Kasvatusfilosofiasta kannattaa aika ajoin keskustella yhdessä kumppanin kanssa. Mikäli vanhemmat ovat kasvatuksesta hyvin erimielisiä, se saattaa johtaa arjessa turhiin ylilyönteihin. Jos sinä esimerkiksi haluaisit olla johdonmukainen ja säntillinen vanhempi, ja lasten toinen vanhempi taas vaalii spontaaniutta ja seikkailuja, käy helposti siten, että alatte kompensoida sitä, minkä näette puutteena toisessa: sinä alat olla entistä säntillisempi ja lasten toinen vanhempi entistä spontaanimpi. Tämä harvoin on tarkoituksenmukaista, vaan hedelmällisempää on löytää kompromissi, joka huomioi riittävästi kummankin toiveet.

Yhteinen kasvatuslinja tukee vanhemman jaksamista

Kun vanhemmat löytävät sellaisen tavan kasvattaa lapsiaan, jonka takana molemmat voivat seistä ja joka tuntuu kummallekin luontevalta, on tällä vanhemman hyvinvointia boostaava vaikutus. Kokemus toimivasta kasvatustiimistä lähentää vanhempien välistä suhdetta ja tukee siten myös vanhemman jaksamista yksilönä.

Usein viimeistään uhmaikä on sellainen vaihe, jossa vanhempien yhdessä sopimat raamit kasvatukselle tukevat vanhemman jaksamista. Vikkelästi joka paikkaan ehtivän taaperon kanssa helpottaa edes hieman, kun tietää kummankin vanhemman seisovan yhtenä tiiminä eikä rajallista aivokapasiteettia tarvitse käyttää jokaisen tilanteen arvioimiseen erikseen. Lue lisää uhmaikäisen kasvatuskeinoista!

On hyvä pitää mielessä, että uudenlaisessa tilanteessa (joka ei vaadi nopeaa reagointia) voi aina pitää yhteisen tuumaustauon. Lapselle voi sanoa, että juttelet toisen vanhemman kanssa ja palaat sitten asiaan. Kasvatuskeskustelut kannattaa säästää niihin hetkiin, kun olette kahdestaan, eivätkä lapset ole läsnä.

yhteinen kasvatuslinja
Vanhempien väliset kasvatuserimielisyydet hämmentävät lasta.

Vaali yhdenvertaisuutta ja joustavuutta

Vanhemmilla voi olla yhdessä sovitut suuret kasvatuslinjat, mutta silti he huomaavat toisen vanhemman tekevän pääosan arjen päätöksistä. Erityisesti silloin, jos ainoastaan toinen vanhempi on vauvan tai pienen lapsen kanssa kotona, on tästä tärkeää olla tietoinen.

Hyvä nyrkkisääntö on: neuvo vain, kun sinulta kysytään neuvoa. Neuvojen vastaanottaminen ei yleensä meistä ihmisistä tunnu mukavalta, ellemme ole niitä vartavasten pyytäneet. Lisäksi harvat asiat vanhemmuudessa ovat niin mustavalkoisia, että niihin olisi vain yksi oikea tapa toimia.

Ennen kuin tarjoat kumppanillesi hyvää tarkoittavia neuvoja, pysähdy hetkeksi. Kysy itseltäsi, ”onko lapsella jokin hätä” ja ”kysyikö kumppani minulta neuvoa”. Jos vastaus kysymyksiin on kielteinen, voit huoletta olla neuvomatta ja luottaa siihen, että kumppani kysyy sinulta neuvoa, jos sitä kaipaa. Sen sijaan voit aina kehua kumppania, kun hän toimii sinun mielestäsi kivalla tavalla lapsen kanssa!

Mitä hyötyä lapsellesi voisi olla siitä, että hän saa kokemuksen kahdesta, hieman erilaisesta vanhemmuudesta?

Yhteinen kasvatuslinja löytyy kokeilemalla ja keskustelemalla. Voi olla, että vanhemmilla on raskaus- tai pikkulapsiaikana ollut joitakin periaatteita, jotka käytännön perhe-elämässä eivät osoittaudukaan toimiviksi. Aina samat kasvatuskeinot eivät toimi edes saman perheen eri lapsilla. Avoimella mielellä pääsee siis jo pitkälle!

Miten löytää yhteinen kasvatuslinja?

Lapsiperhearki on sarja vinhasti vaihtuvia hetkiä. Jokaista päätöstä ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaistakaan tehdä yhdessä vanhempien kesken. Yhteinen arvopohja edesauttaa luottamuksen syntymistä vanhempien välillä: kumppanin tekemiin kasvatuspäätöksiin voi luottaa, kun arvoihin pohjaavat suuret linjat on sovittu yhdessä.

FamilyBoostin tärkeitä vanhemmuusarvoja ovat muun muassa myönteisyys, lapsen ja muiden ihmisten kunnioittaminen ja arvostaminen, vanhemmuudesta nauttiminen sekä turvallisen ja ennakoitavan arjen luominen lapselle.

Näiden arvojen, psykologisen tutkimustiedon ja käytännön psykologintyön tuoman kokemuksen pohjalta on syntynyt TaitoBoosti, psykologien kehittämä kattava ohjelma, joka muun muassa toimii hyvänä alustana yhteisen kasvatuslinjan löytymiselle.

TaitoBoostin hintaan sisältyy keskustelutuki psykologin kanssa, joten voit aina kysyä, miten jokin asia kannattaa juuri teidän perheessänne toteuttaa.

Lue lisää TaitoBoostista!

Lue lisää

Vanhemmuuteen valmistautuminen raskausaikana

Vanhemmuuten valmistautuminen: parisuhde raskausaikana

Materiaalipankkiin on koottu laaja valikoima FamilyBoostin kasvatusvinkkejä

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Follow Heidi Livingston:

Heidi Livingston on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php