Vuoroviikkoasuminen toimimaan näillä vinkeillä!

with Ei kommentteja

Vanhempien päätyessä eroon, on vuoroviikkoasuminen usein monen perheen valinta. Vuoroviikkoasumista on kritisoitu muun muassa siksi, että on lapselle raskasta vaihtaa tiuhaan kotia. Jari Sinkkonen nostaa hyvin esiin riskit, mitä vuoroviikkoasumiseen liittyy.

Nykyään eletään sillä tavalla onnellista aikaa, että parhaimmillaan ja useimmiten molemmat vanhemmat ovat yhtä kiinnostuneita ja halukkaita olemaan tiiviisti lapsen arjessa mukana. Vuoroviikkoasuminen mahdollistaa sen, että lapsi saa asua kummankin vanhempansa kanssa ja jakaa kummankin kanssa arjen ja loman.

vuoroviikkoasuminen

Mikäli olet valinnut eron jälkeiseen elämään vuoroviikkoasumisen tai harkitset parhaillaan parasta vaihtoehtoa, nämä vinkit auttavat sinua saamaan vuoroviikkoasumisen toimimaan kivuttomimmin. Osa vinkeistä on vuoroviikkoasumiseen liittyvistä tutkimuksista ja osa käytännön asiakastyössä opittua.

Vuoroviikkoasuminen toimii, jos:

  1. Vanhemmilla on keskenään hyvä keskusteluyhteys. Se tarkoittaa riittävän hyvää yhteisvanhemmuutta, missä ei ehdottomasti esiinny vieraannuttamista. Vanhempien on kyettävä olemaan toisiinsa yhteydessä viikottain, joskus päivittäin, jos lapsella on jokin erityistilanne päällä, esimerkiksi häneltä on löydetty täitä tai toinen luistin on hukassa. Keskustelu on kunnioittavaa ja aikuismaista, ja asiat pystytään hoitamaan yhdessä niin, ettei lapsen tarvitse kantaa vastuuta ikäänsä isommista asioista. Yhteydenpitoon kuuluu myös toisen yksityisyyden kunnioittaminen. Toinen vanhempi ei voi olla käytettävissä kaiken aikaa.
  2. Vanhemmat asuvat toisiaan lähellä. Tutkimusten mukaan vuoroviikkoasuminen sopii lapselle, jos hänen on helppo kulkea vanhemmalta toiselle ja esimerkiksi hän pystyy hakemaan unohtuneen tavaran toisen vanhemman luota.
  3. Lapsen elinpiiri pysyy samana. Toisiaan lähellä asuminen mahdollistaa sen, että lapsen elämä pysyy yhtenäisenä. Oli sitten isä- tai äitiviikko, hänellä on edelleen samat kaverit, koulu, sukulaiset, harrastukset jne.
  4. Vaihtopäivä on sovittu päivälle, jolloin on paljon aikaa paneutua lapsen kuulumisiin. Käytännön kokemus on osoittanut, että lapsi voi kaikista parhaiten silloin, kun vaihtopäivä on viikonloppuna tai muuten sellaisena päivänä, jolloin perheessä on hyvin aikaa rauhoittua taas toistensa ääreen. Vaihtopäivä on lapselle raskas ja vaatii aikaa, jotta hän pystyy taas asettumaan toiseen kotiin ja perheenjäseniin. Lapsella on ollut ikävä ja hänellä voi olla paljon kerrottavaa. Sohvalla halailua ja rentoa, kiireetöntä yhteisoloa tarvitaan!
  5. Lapsen tavarahuolto toimii. Kun on haastateltu lapsia ja nuoria vuoroviikkoasumiseen liittyen, eniten heitä on harmittanut järjestelyssä se, että tavarat pitää muistaa pitää mukana, aina pitää pakata ja koko ajan on kuitenkin unohtunut jotakin tärkeää. Etenkään pienemmät lapset eivät myöskään osaa ennakoida, mitä tavaraa tai lelua he haluaisivat pitää mukana seuraavalla viikolla. Lapsella on hyvä olla perustavarat kummallakin vanhemmalla ja myös mahdollisuus hakea unohtuneita tavaroita viikon aikana.
  6. Yhteydenpito toimii. Vuoroviikkoasumisen ikävimpiä puolia on se, että lapsella on jatkuvasti ikävä jompaa kumpaa vanhemmistaan. On tärkeää, että lapsen on mahdollista olla yhteydessä vanhempaansa omalla tyylillään ja omilla ehdoillaan. Soitella, tekstailla, tai käydä jopa mahdollisesti tapaamassa kesken viikkoa. Voi myös olla, ettei lapsi koe tarvetta olla yhteyksissä viikon aikana. Lapset ovat tässä(kin) asiassa erilaisia!
  7. Kun jokin ei toimi, on mahdollisuutta muokata sovittuja systeemejä. Vaikka eroperheissä selkeät sovitut säännöt ovat usein kultaakin kalliimpia, on jousto kuitenkin toimivan perhe-elämän edellytys. Jos huomaa, että jatkuvasti jokin asia hiertää perheenjäsenten välejä tai lapsi kuormittuu, on hyvä pysähtyä miettimään mikä ei toimi ja muuttaa sitä rohkeasti. Aina voi kokeilla uusia asioita ja sitten vasta päättää muutetaanko pysyvästi sopimuksia. Esimerkiksi vaihtopäivän muuttaminen voisi olla esimerkki käytännöstä, jota kokeilemalla voi löytää perheelle ja etenkin lapselle parhaiten sopivimman käytännön.
Aina elämä ei kuitenkaan mene kuin strömsössä ja nämä kaikki kohdat eivät välttämättä toteudu. Kuitenkin on hyvä paneutua lapsen tilanteeseen ja pyrkiä siihen, että nämä periaatteet toteutuvat, jotta lapsi voisi mahdollisimman hyvin ja vuoroviikkoasuminen ei kävisi perheelle liian raskaaksi.

 

vuoroviikkoasuminen

Mitä ajatuksia teksti herätti sinussa? Miten sinä olet saanut vuoroviikkoasumisen toimimaan? Kommentoi alle! Jos ajattelet kirjoituksesta olevan hyötyä muillekin, jaa sitä eteenpäin! FamilyBoostia voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä. Mukavaa, kun löysit seuraamme!

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Google+
Google+
Follow Julia Pöyhönen:

Julia Pöyhönen on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Latest posts from

Kommentoi

css.php