Vanhemmuuteen valmistautuminen raskausaikana

Saimme lukijalta kysymyksen koskien raskausaikaa. Mitä vanhemman mielessä tapahtuu raskausaikana ja millainen prosessi vanhemmuuteen valmistautuminen on? 

Tämä teksti on kirjoitettu erityisesti ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tulevaa mielessäpitäen, mutta teksti voi auttaa myös pohtimaan jo mennyttä raskausaikaa tai siitä voi saada ajateltavaa myös sellainen odottava vanhempi, jonka perheessä lapsia on jo ennestään.

Tässä tekstissä kuvatut seikat ovat usein myös esimerkiksi adoption kautta vanhemmaksi tulevan mielessä.

vanhemmuuteen valmistautuminen raskausaikana

Vanhemmuuteen valmistautuminen on psyykkinen prosessi

Tuleville vanhemmille tarjottavat palvelut keskittyvät paljon äidin ja sikiön fyysiseen terveyteen, raskauden etenemiseen ja vauvan kehityksen seuraamiseen. Tämä on ymmärrettävää, sillä raskaus on fyysisesti valtava mullistus. Raskaus on kuitenkin myös henkisesti tärkeä prosessi sekä äidille että mahdolliselle kumppanille.

Uuden perheenjäsenen syntymä on aina suuri muutos. Psyykkinen vanhemmuuteen valmistautuminen on yksi raskausajan tärkeistä tehtävistä. Jokainen raskaus on luonnollisesti omanlaisensa ja jo raskauden lähtökohdat vaihtelevat riippuen esimerkiksi tulevan äidin elämäntilanteesta.

Mitä vanhemman mielessä sitten raskausaikana tapahtuu?

Raskausaika ja tunteet

Tulevat vanhemmat käyvät raskausaikana tavallisesti läpi joukon erilaisia tunteita. Vanhemmuuteen valmistautuminen käynnistyy tavalla tai toisella viimeistään silloin, kun saat tietää tulevasta uudesta perheenjäsenestä. Erityisesti, mikäli raskaus on perheessä pitkään toivottu tai innolla odotettu uutinen, saattavat raskausaikaan liittyvät negatiiviset tunteet tuntua hämmentäviltä.

Tyypillisiä odotusaikaan liittyviä kielteisiä tunteita ovat muun muassa

  • pelko ja epävarmuus omasta kyvykkyydestä vanhempana (miten osaan kasvattaa lasta, miten me pärjäämme, mistä tiedän miten toimia),
  • huolet liittyen vauvan vointiin ja kehitykseen sekä
  • pettymyksen tunteet liittyen esimerkiksi vauvan sukupuoleen tai puolison osallistumiseen.

Mikä on sinulle paras tapa käsitellä raskausaikaan liittyviä kielteisiä tunteita? Kenen kanssa sinä voit jutella pelon ja epävarmuuden tunteista? Mikä sinua auttaa silloin, kun huoli vauvan voinnista herää?

Ulkopuolelta tulevat neuvot

Vanhemmuuteen liittyy ikävä kyllä paljon ulkopuolista arvostelua. Jokaisella on jokin kokemus ja sitä kautta mielipide vanhemmuudesta – vähintään se omassa lapsuudessa hankittu. Moni on myös innokas jakamaan neuvoja tuleville vanhemmille. Ei ole lainkaan ihme, jos tuoreen vanhemman pää menee pyörälle kaikista ohjeista, joita ovat myös Internet ja kasvatusoppaat pullollaan.

Koeta pitää mielessäsi, että ei ole yhtä oikeaa tapaa olla hyvä vanhempi. Jokainen on vanhempi omalla tavallaan ja juuri sellaisena korvaamaton omille lapsilleen.

Omat lapsuusmuistot

Omat lapsuusajan muistot aktivoituvat usein raskausaikana. Tämä voi olla hätkähdyttävää, jos et ole aiemmin aikuisiällä juuri muistellut lapsuuttasi.

Oman lapsuuden muisteleminen ja vanhemmuuteen valmistautuminen kulkevat käsi kädessä, sillä omassa lapsuudessa saatu vanhemmuus on uusille vanhemmille usein ainut vanhemmuudesta saatu omakohtainen malli. Oman lapsuuden pohtiminen auttaa sen miettimisessä, millainen vanhempi itse haluaa olla. Mitä asioita haluat tehdä samalla tavalla, mitä eri tavalla kuin omat vanhempasi?

Joskus omaan lapsuuteen palaaminen tai vanhojen muistojen aktivoituminen satuttavat. Jos tiedät, että lapsuusaikaasi liittyy traumaattisia tapahtumia tai hankalia muistoja, voi olla hyvä idea varata jo raskausaikana aikaa näiden tapahtumien käsittelemiseen. Joskus riittää pelkkä lähipiirin kanssa keskusteleminen, kun taas joskus ulkopuolinen keskustelutuki voi olla paras apu. Kuulostele itseäsi herkällä korvalla ja hae tarvittaessa matalalla kynnyksellä apua. Se on sekä sinun että vauvan etu! Asian voi ottaa puheeksi esimerkiksi neuvolassa tai olemalla yhteydessä omaan terveyskeskukseen.

Vauvaan liittyvät mielikuvat

Suhde vauvaan alkaa kehittyä jo odotusaikana. Vanhempi alkaa muodostaa kuvaa vauvasta ja vauvan ja vanhemman välisestä suhteesta vauvaa ajattelemalla. Psykologi Leea Mattila kuvaa kirjoituksessaan hyvin sitä, mitä hyötyä vauvan ajattelemisesta raskausaikana on.

On ymmärrettävää, että tulevaan elämänmuutokseen liittyy paljon kielteisiäkin tunteita. Jotta suhde vauvaan lähtisi syntymästä alkaen muodostumaan turvalliseksi, on erilaisista vauvaan liittyvistä mielikuvista hyvä olla tietoinen.

Millainen luulet, että tuleva uusi perheenjäsen on? Miten hän on samanlainen tai erilainen kuin sinä? Mitä odotat eniten vanhemmuudessa juuri tälle lapselle?

Kielteisiä mielikuvia voi lähteä muodostumaan esimerkiksi silloin, jos olet stressaavassa elämäntilanteessa, sinulla on korostunut huoli vauvan hyvinvoinnista tai omaan lapsuuteesi liittyy paljon kipeitä muistoja.

Mikäli huomaat, että sinulla liittyy vauvaan paljon negatiivisia mielikuvia (esimerkiksi korostunut huoli siitä, että et pysty rauhoittamaan vauvaa tai että vauvan syntymä hankaloittaa elämääsi kohtuuttomasti), on asia hyvä ottaa puheeksi neuvolassa.

vanhemmuuteen valmistautuminen

Hyödynnä palvelut!

Suomessa lapsiperheille on ilahduttavan paljon palveluita tarjolla. Ota selvää oman kuntasi tarjonnasta esimerkiksi kunnan nettisivuilta tai neuvolakäynnillä! Hyödynnä mahdollisuudet tutustua sinua lähellä asuviin tuleviin vanhempiin jo odotusaikana – nämä tuttavuudet voivat vielä poikia merkityksellisiä ystävyyssuhteita, sillä samankaltainen elämäntilanne yhdistää ja voi olla korvaamaton tuki.

Jatkossa myös FamilyBoost haluaa olla odottavien vanhempien tukena. Myöhemmin tämän vuoden aikana käynnistyy odottaville vanhemmille suunnattu verkkovalmennus.

Parhaiten saat tiedon uudesta kurssista syöttämällä allaolevaan kenttään sähköpostiosoitteesi ja tilaamalla noin kaksi kertaa kuussa ilmestyvän uutiskirjeemme!

Vanhemmuuteen valmistautuminen ja parisuhde

Mikäli odotat lasta yhdessä kumppanin kanssa, heijastuu vanhemmuuteen valmistautuminen luonnollisesti myös parisuhteeseen. Sen lisäksi, että kumpikin vanhempi käy läpi omaa psyykkistä valmistautumisprosessiaan, on vanhempien hyvä valmistautua myös tulevaan yhteisvanhemmuuteen. Tästä aiheesta kirjoitamme blogissa myöhemmin lisää!

Lue myös:

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Google+
Google+

Kommentoi