Vanhemman mielenterveys – Miten jutella lapsen kanssa?

with 2 kommenttia

Vanhemman mielenterveys elää käsikädessä arjen hyvinvoinnin kanssa. Aina välillä perheen elämässä sattuu hyvin ikäviä ja raskaita asioita ja mieli voi sairastua. Vanhemman mielen sairastuminen on suuri shokki perheen aikuisille. Miten me selviämme? Mitä tämä tarkoittaa? Kenelle kerromme? Mistä saamme apua? Miten vanhemman mielenterveys vaikuttaa lapseen? 

Tiesitkö, että jopa viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Kun ottaa huomioon lisäksi kaikki muut mielenterveydenhäiriöt, voidaan melkein sanoa, että jokainen kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä ajanjakson, jolloin mielenterveys syystä tai toisesta järkkyy. Elämä voi olla liian stressaavaa tai voi kohdata suuria vastoinkäymisiä, jotka horjuttavat mielen tasapainoa ja hyvinvointia.

Vaikka mielenterveydenongelmat ovat hyvin yleisiä, niihin suhtaudutaan edelleen hyvin eri tavalla kuin fyysiseen sairastumiseen. Mielenterveydenongelmat herättävät häpeää ja huolta. Kuntoutuminen mielenterveydenongelmista on myös hidasta ja hämmennystä aiheuttavaa. Palvelut saattavat olla tukossa tai niihin voi olla vaikea ottaa yhteyttä. Varmasti moni miettii pitkään pärjäävänsä yksinkin ennen ensimmäistä yhteydenottoa terveydenhuoltoon.

vanhemman mielenterveys

Vanhemman mielenterveys järkkyy: Miten kertoa lapsille?

Yksi suurimpia kysymyksiä vanhemman mielessä on se, mitä ja miten lapsille pitäisi kertoa vanhemman sairastumisesta?

”Lapseni on niin pieni, ei hän ymmärrä äidin masennuksesta mitään.”

”Jos yritän oikein kovasti lasten läsnäollessa, he eivät ehkä huomaa minun sairastumistani.”

”Haluaisin suojella lastani tältä. Haluaisin hänen voivan elää tavallista lapsuutta.”

”Pelkään, että lapsenikin voi sairastua.”

Älä pelkää lapselle kertomista

Tärkeintä on muistaa, että lapset ovat hyvin oivaltavia olentoja. Silloinkin, kun vanhemmat ajattelevat, ettei lapsi huomaa muutoksia vanhemmassa, lapset ovat usein hyvin kartalla siitä, mitä perheessä tapahtuu. Lapset huomaavat herkästi muutoksia etenkin perheen tunneilmapiirissä ja vanhemman käytöksessä. Lapset kun tarkkailevat vanhempaansa ihan vauvasta lähtien jatkuvasti oppiakseen uutta maailmasta ja itsestään.

Kuitenkin mitä pienempi lapsi on, sitä vähemmän hänellä on antaa selityksiä niille muutoksille, joita hän huomaa. Hän huomaa ehkä, että ruokapöydässä on ahdistavan hiljaista, että vanhempi nukkuu paljon tai näyttää vihaiselta. Lapset yrittävät keksiä ratkaisuja ja selityksiä huomaamilleen asioille. Kuitenkin koska lapsen ajattelu on aika yksinkertaista, he valitettavan usein selittävät asioita itsensä kautta. Äiti on vihainen, koska minä olen tuhma. Isä nukkuu, koska ei halua olla minun kanssa.

Voit kuvitella, että tällaiset ajatuskulut ovat lapselle oikeasti haitallisempia kuin se, että hän tietää totuuden esimerkiksi vanhemman sairastumisesta kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

Kerro siis lapselle tilanteesta mahdollisimman realistisesti, mutta lapsen ikä huomioon ottaen. 

Valitse kertomiseen rauhallinen tilanne, jossa lapsesi on riittävän hyvällä mielellä ja vastaanottavainen kuuntelemaan sinua.

Puhu lapsellesi mielenterveydestä ja sen hoidosta

Kerro lapsellesi sairautesi nimi ja pääpiirteet siitä, miten se vaikuttaa sinuun. 

Sinun ei tarvitse kertoa lapselle yksityiskohtia siitä, miten sairastuminen vaikuttaa sinuun tai mistä kaikesta se johtuu. Käytä hyväksi kertoessasi niitä asioita, jotka näkyvät lapsen arjessa; olet ehkä väsyneempi tai ärtyneempi, nukut enemmän tai et jaksa leikkiä.

Lapselle on hyvä selittää mitä mielenterveys ylipäänsä on ja että on luonnollista, että mieli joskus sairastuu samalla tavalla, kun kehokin voi sairastua.

Lapsen on tärkeä kuulla, että on aikuisia, jotka auttavat sinua. Lapset ovat usein hyvin huolissaan vanhemman jaksamisesta, joten heitä helpottaa tieto siitä, että vanhempi saa apua. Voit siis kertoa omista hoitokontakteistasi, mahdollisista lääkkeistä tai keinoista, joita itse käytät mielenterveytesi ylläpitoon (esimerkiksi liikunta, ystäville jutteleminen, oma aika, nukkuminen).

Jos lapsi on hyvin pieni, voit ottaa leikkiin mukaan elementtejä, jossa kerrot voinnistasi, esimerkiksi sanoa legojen avulla, että tällä äidillä on masennus, jonka takia äiti nukkuu täällä sängyssä koko aamupäivän. Tämä lapsi on aika huolissaan äidistä, mutta onneksi on muita aikuisia, jotka auttaa äitiä voimaan paremmin, niin että äiti jaksaa kohta taas leikkiä lapsen kanssa.

vanhemman mielenterveys

Anna lapselle tilaa pohdiskella ja kysyä lisää

Vähän lapsen iästä ja luonteesta riippuu, kuinka paljon he haluavat keskustella aiheesta. Jotkut lapset esittävät paljon kysymyksiä ja on hyvä, jos pystyt vastaamaan niihin. Voit myös sanoa lapselle esimerkiksi näin: ”Tuo on hyvä kysymys, mutta tarvitsen vähän aikaa miettiäkseni siihen vastausta”. Joskus nimittäin lapsen kysymykset voivat olla kipeitä ja sinulla on oikeus ottaa niihin vähän etäisyyttä ja taukoa.

Jos lapsi keskustelun lopuksi tai sen aikana rupeaa touhuamaan jotakin muuta tai puhumaan jostakin muusta, älä loukkaannu. Se ei tarkoita sitä, etteikö aihe olisi lapsestasi tärkeä. Se tarkoittaa vain sitä, ettei lapsi pysty sillä hetkellä käsittelemään aihetta enempää.

Anna siis keskustelun liukua muihin aiheisiin ja odota, että lapsi jossain vaiheessa ottaa asian uudestaan puheeksi kanssasi. Silloin voit täydentää keskustelua, jos on ollut jotakin, mitä olet vielä halunnut sanoa. Voit myös itse ottaa asian uudelleen puheeksi jossakin toisessa tilanteessa.

Joskus vanhemman oma vointi on niin huono, ettei hän pysty itse juttelemaan lapsen kanssa. Tällöin keskustelun voi käydä toinen vanhempi tai lapsen päivittäisessä arjessa oleva aikuinen. Tukea keskusteluun lapsen kanssa voi pyytää omasta hoitopaikasta.

Ota lapselta vastuu pois

Niin kuin aiemmin mainitsin, lapset usein kokevat olevansa syypäitä perheen muuttuneisiin tilanteisiin ja vanhemman jaksamiseen. Selitä lapselle, ettei sairastumisesi johdu hänestä. Vaikka olisitkin vihainen lapselle jostakin, mitä hän tekee, tai väsynyt töistä ja arjesta, sairastuminen ei johdu lapsestasi.

Selitä myös, että vaikka tiedät, että lapsesi haluaisi auttaa sinua, hän ei valitettavasti pysty tekemään mitään sellaista, mikä parantaisi sinut.

Voit myös kertoa, että joskus tulee tilanteita, että sinua auttaa esimerkiksi hiljainen ja rauhallinen koti ja saatat pyytää lasta tekemään jotakin itsenäisesti, että saisit levätä. Näissä tilanteissa kerrot lapselle, mikä sinun oloasi siinä hetkessä helpottaa, mutta silloinkaan vastuu voinnistasi ei ole lapsellasi.

Kerro, että lapsesi saa edelleen näyttää omia tunteitaan. Voitte myös jutella siitä, kenen kanssa lapsi voi jutella omista asioistaan tai sinuun liittyvästä huolesta, jos lapsi varoo huolestuttamasta sinua.

Kerro lapsen läheisille aikuisille tilanteesta

Koska vanhemman mielenterveys on aihe, josta ei ole kovin luontevaa puhua perheen ulkopuolelle, saattaa vanhemmalla olla hyvinkin iso kynnys kertoa perheen tilanteesta muille. Lasta kuitenkin auttaa se, että aikuiset, jotka ovat hänen elämässään tiiviisti mukana (esim. isovanhemmat, kummit, päiväkodin aikuiset) tietävät missä mennään. Silloin lapsen ei tarvitse kantaa salaisuutta mukanaan ja lapsi tietää myös, että muut aikuiset ymmärtävät häntä ja sitä, että lapsi esimerkiksi on alakuloisempi, eivätkä kysele tähän syytä.

Kerro lapselle, ketkä kaikki tietävät sairastumisestasi ja millä tavoin lapsi voi siitä jutella muiden kanssa.

Vanhemman mielenterveys – Kirjallisuutta avuksi tilanteen käsittelyyn

Vanhemman mielenterveys on lapsellekin sellainen aihe, mistä ei ole välttämättä koskaan aiemmin kuullut puhuttavan tai tullut ajatelleeksi asiaa. Kirjojen käyttäminen sairastumisen käsittelyssä on sekä lapselle että vanhemmalle helpottavaa. Kirjoja lukemalla lapsi huomaa, että kyseessä on oikeastaan aika yleinen ilmiö ja muillakin perheillä on sama tilanne. Sekä lapsi että vanhempi saa myös perheen tilanteeseen hieman etäisyyttä, kun voi lukea kirjasta jonkun toisen perheen tilanteesta.

Kirjojen avulla lapselle ehkä herää myös eri tavalla kysymyksiä mieleen, jotka auttavat häntä käsittelemään vanhemman sairastumista.

Hyviä oppaita löytyy verkosta pienellä rahalla ja ilmaiseksi.

FinFami ry:n sivuilta voi tilata muun muassa seuraavia oppaita:

  • Matin isä oli vähällä kuolla (Kuvakirja alakouluikäisille lapsille vanhemman itsemurhayrityksestä.)
  • Markuksen äiti saa apua (Markuksen äiti saa apua on alakouluikäisille suunnattu kuvakirja vanhemman psykiatrisesta hoidosta ja sen vaikutuksesta lapsen elämään.)
  • Miian isä on sekaisin (Kuvakirja alakouluikäisille lapsille psykoosista.)
  • Mikon äiti on masentunut (Kuvakirja alakouluikäisille lapsille masennuksesta.
  • Mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö (Kirja lapsille persoonallisuushäiriöstä.
  • Millan päiväkirja (Millan päiväkirja on yläasteikäisille nuorille tarkoitettu kirja vanhemman persoonallisuushäiriöstä ja sen vaikutuksesta nuoren elämään.)

Mielenterveysseuran sivuilta voi ladata ilmaiseksi oppaita suomeksi ja ruotsiksi

Muista, että sairastuminen ei tee sinusta huonoa vanhempaa! Olet ainutlaatuisen tärkeä lapsillesi ja itsesi syyllistämisen sijaan kannattaa keskittää voimavarat itsestä huolehtimiseen ja parantumiseen.

Mitä ajatuksia teksti herätti sinussa? Onko sinulla mielessä hyviä kirjoja aiheesta lapsen kanssa luettavaksi? Vinkkaa kommentoimalla alle! Jos ajattelet kirjoituksesta olevan hyötyä muillekin, jaa sitä eteenpäin! FamilyBoostia voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä. Mukavaa, kun löysit seuraamme!

vanhemman mielenterveys

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Google+
Google+
Follow Julia Pöyhönen:

Julia Pöyhönen on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

2 Kommenttia

  1. AamuHali
    | Vastaa

    Kiitos tärkeästä kirjoituksesta! Toivon, että avoimmuus vanhempien mielenterveyspulmista ja -hoidosta auttaa myös lapsia tulevaisuudessa niin, että avun hakeminen omiin ongelmiin olisi helppoa eikä siihen liittyisi aiempien sukupolvien häpeää ja piilottelua.

    • Psykologi Heidi Livingston
      | Vastaa

      Kiitos kommentista! Paljon avun hakemiseen liittyy vielä häpeää ja leimaantumisen pelkoa, mutta onneksi näyttää siltä, että avoimempaan suuntaan ollaan menossa!

Kommentoi

css.php