Uupumus vai masennus – milloin huolestua väsymisestä?

Vieraskynäkirjoitus: Aikuisten psykiatria- ja päihdepalveluissa työskentelevä psykologi Reetta Latvala.

Oletko jatkuvasti väsynyt? Tuntuuko, ettet koskaan ehdi levätä riittävästi? Ovatko aiemmin mukavilta tuntuneet asiat muuttuneet ikäviksi velvollisuuksiksi ja suoritteiksi? Oletko ärtyneempi tai itkuherkempi kuin ennen? Nukutko huonosti? Oletko jatkuvasti stressaantunut tai kuormittunut? Onko sinulla fyysisiä kipuja tai lihasjännitystä? Tuntuuko arki puuduttavalta saman toistolta?

Uupuminen ja väsyminen on lapsiperheissä yleistä: arki on kiireistä, ja uni ja oma aika jäävät herkästi vähiin. Varmasti jokainen vanhempi huomaa itsessään uupumisen merkkejä jossakin vaiheessa elämäänsä. Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: vanhemmuus on raskasta ja väsyminen normaalia. Joskus uupumus voi kuitenkin saavuttaa mittasuhteet, jolloin on syytä hakea ammattiapua. Uupumus voi olla myös masennuksen oire.

uupumus vai masennus

Mitä on uupumus?

Uupumuksella tarkoitetaan henkisten ja/tai fyysisten voimavarojen vähäisyyttä, voimattomuutta ja väsymyksen tunnetta. Uupumus on normaali kehon ja mielen reaktio, jonka tehtävänä on viestittää meille, että tarvitsemme lepoa ja palautumista. Tavallisesti uupumuksen tunne poistuu lepäämällä.

Aina aikaa tai mahdollisuuksia levätä ja palautua ei kuitenkaan syystä tai toisesta ole riittävästi, jolloin uupumuksen tunne saattaa pitkittyä. Pitkittyessään uupumus voi altistaa esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireille sekä uniongelmille.

Mitä on masennus?

Masennuksella voidaan puhekielessä tarkoittaa alakuloista ja surumielistä mielialaa tai psykiatrista diagnoosia. Psykiatriassa masennustilalla tarkoitetaan monista eri oireista koostuvaa mielenterveyden häiriötä, jossa yksi keskeinen oire on masentunut, alavireinen mieliala. Masentunut mieliala on normaali reaktio esimerkiksi menetykseen, mutta kun mukana on tiettyjä muita oireita, ja kun oireet jatkuvat riittävän kauan, kyseessä on masennustila.

Suomessa käytössä olevan diagnoosijärjestelmä määrittelee masennuksen psykiatrisena sairautena seuraavasti:

A) Masennusjakso on kestänyt vähintään 2 viikon ajan.

B) Vähintään kaksi oiretta seuraavista:

  1. Masentunut mieliala suurimman osan aikaa
  2. Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää
  3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys

C) Todetaan jokin tai jotkin seuraavista oireista niin, että oireita on yhteensä (B ja C yhteen laskettuina) vähintään 4.

  1. Itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen
  2. Perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset
  3. Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen
  4. Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna
  5. Psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu
  6. Unihäiriöt
  7. Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos

Lievässä masennustilassa oireita on 4–5, keskivaikeassa 6–7 ja vaikeassa 8–10 ja kaikki kohdasta B.

Masennus on  yleistä: Elinikäinen riski sairastua masennukseen on naisilla 20–33 % ja miehillä 12–18 %, joidenkin arvioiden mukaan jopa huomattavasti näitä korkeampi.

uupumus vai masennus

Uupumus vai masennus?

Masennukseen liittyvä uupumus ei yleensä poistu lepäämällä. Masennukselle keskeistä on myös oireiden pitkäkestoisuus ja pysyvyys. Uupumukseen puolestaan ei liity masennusdiagnoosille riittävää määrää oheisessa taulukossa listattuja masennukselle tyypillisiä oireita, tai oireet ovat hetkellisiä ja menevät nopeasti ohi.

Kuitenkin masennuksella ja uupumustilalla on paljon yhteisiä oireita, ja joskus niitä voikin olla vaikeaa tai keinotekoista erottaa toisistaan.

Joskus, jos uupumus tai masennus on jatkunut pitkän aikaa, voi olla myös vaikea huomata omaa pahaa oloa ja väsymystä, tai arvioida niiden voimakkuutta.

Mitä voin tehdä, jos tunnistan itsessäni masennuksen tai uupumuksen oireita?

Jos tunnistat itselläsi yllä kuvattuja masennuksen oireita, sinun kannattaa harkita ammattiavun hakemista. Myös uupumuksen oireisiin kannattaa hakea apua, varsinkin jos uupumisen oireita on usein, toistuvasti tai pitkittyneesti.

Rajanveto siihen, milloin tulisi hakea apua, on häilyvä eikä mitään yhtä oikeaa vastausta ole. Nyrkkisääntönä voi kuitenkin pitää sitä, että hakee apua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

Tyypillisesti uupuneet tai masentuneet ihmiset sinnittelevät pahan olonsa kanssa yksin viimeiseen asti ennen kuin hakevat apua. Hoidon tehokkuuden ja tuloksellisuuden, sekä tietysti oman ja läheisten hyvinvoinnin kannalta omalle pahalle ololle ja väsymykselle kannattaa kuitenkin olla herkkänä ja hakea apua mahdollisimman ajoissa. Ajoissa aloitettu hoito on nopeampaa ja tehokkaampaa, joskus jo muutama käynti ammattilaisen vastaanotolla voi riittää. Joskus taas tarvitaan pidempää hoitoa, lääkitystä ja psykoterapiaa.

Masennus on kuitenkin hoidettavissa oleva tila, ja nykyään masennukseen on kehitetty useita erilaisia hoitokeinoja. Masennuksen hoito räätälöidään aina yksilöllisesti tilanteeseen sopien. Apua voit hakea esimerkiksi työterveyshuollosta tai omasta terveyskeskuksesta. Luotettavaa tietoa masennuksesta tarjoaa myös esimerkiksi Mielenterveystalo.

uupumus vai masennus

Miten huolehtia omasta jaksamisesta?

Jokaisen meistä kannattaa silloin tällöin pysähtyä kuuntelemaan omaa jaksamistaan. Nyky-yhteiskunnan kiihtyvä tahti ja esimerkiksi työelämälle ja vanhemmuudelle asetetut vaatimukset eivät useinkaan kulje käsi kädessä voimavarojemme kanssa. Kulttuurisesti väsymys, uupumus ja levon tarve saatetaan mieltää myös ei-toivotuiksi: ei ole sopivaa tai kohteliasta perua menoja, koska ei jaksa, tai edes kertoa olevansa väsynyt.

Omasta jaksamisesta, hyvinvoinnista ja mielenterveydestä huolehtiminen on kuitenkin vanhemmalle ensiarvoisen tärkeä taito. Lapsi aistii yllättävän pienenäkin yllättävän tarkasti vanhemman mielialaa ja tunnetiloja, ja nämä vaikuttavat lapseen sekä lapsen ja vanhemman suhteeseen monin tavoin. Lapsi myös oppii mallista kohtelemaan itseään niin kuin vanhempi kohtelee itseään.

Alla listatut vinkit tukevat omaa jaksamista, luovat terveen pohjan itsestä huolehtimiselle ja viestittävät myös lapselle sallivaa ja myötätuntoista suhtautumista omaa jaksamista ja tunteita kohtaan:

masennus vai uupumus

Kirjoittajasta
uupumus vai masennus?

Reetta Latvala työskentelee psykologina Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidossa aikuisten psykiatria- ja päihdepalveluissa. Työn ohessa Reetta opiskelee integratiivisessa psykoterapeuttikoulutuksessa Helsingin yliopistossa. Lisäksi Reetta on toiminut Verso ry:n kouluttajana vuodesta 2014.

Lue myös:

Vanhemman jaksaminen: Miten kasvattaa vanhemmuusvoimia?

Koetko, että lapsiperhearki on pelkkää suorittamista, ja sinun on vaikea olla arjessa jaksava ja tyytyväinen vanhempi? Tutustu matalankynnyksen VoimaBoosti-verkkovalmennukseen.

Kerro kaverille:
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+

Kommentoi

css.php