Lastenhoitaja: ”Unohda curling-vanhemmuus!”

with Ei kommentteja

Vanhempien ohella varhaiskasvatuksen työntekijöillä on tärkeä rooli tunnetaitojen opettamisessa ja mallintamisessa, sillä moni alle kouluikäinen lapsi viettää leijonanosan päivästään varhaiskasvatuksen piirissä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Monessa päiväkodissa tutustutaan jo tunteisiin ja harjoitellaan tunnetaitoja erityisillä tunnetuokioilla, mutta millaista on tunnetaitojen opettaminen varhaiskasvatuksen jokapäiväisessä arjessa?

Haastattelimme 31-vuotiasta Siniä (nimi muutettu yksityisyyden suojaamiseksi), joka on yli kymmenvuotisen uransa aikana ehtinyt työskennellä  lastenhoitajana eri ikäisten lasten kanssa niin päiväkodissa kuin perhepäivähoitajanakin. Sini on koulutukseltaan lähihoitaja, minkä lisäksi hänellä on neuropsykiatrisen valmentajan koulutus. Sini on kahden lapsen äiti.

Nappaa artikkelista Sinin käytännönläheiset vinkit lasten tunnetaitojen opettamiseen päiväkodissa ja kotona!

Sanoittaminen tekee tunteet tutuiksi

Millaista tunnetaitojen opettaminen varhaiskasvatuksessa sitten on? “Sanoittamista, sanoittamista!”, Sini nauraa. “Koko ajan sitä sanoitetaan lapsen toimintaa ja tunteita käytöksen taustalla.” Tunteet ja tunnetaidot ovat isossa roolissa arkisissa kohtaamisissa. Sanoittamisen voi ottaa avuksi myös tunteen voimakkuudesta puhuttaessa: “Katso, kun kaverille tuli paha mieli. Sillä ihan kyyneleet valuu ja suu on mutrulla”.

→ Vinkki 1: Hyödynnä tunneilmaisua havainnollistamaan lapselle tunteen voimakkuutta

Tunnetaidoista jutellaan myös esimerkiksi lauluhetken lomassa laulun sanoituksen äärelle pysähtyen: “Miltäköhän karhunpojasta tuntuu tässä laulussa?” Näin tunteet arkipäiväistyvät ja niistä puhuminen tulee lapsille tutummaksi ja helpommaksi

→ Vinkki 2: Sanoita kirjan tai laulun hahmojen tunteita. Lapsi huomaa, että kaikki kokevat erilaisia tunteita koko ajan!

Curling-vanhemmuus hidastaa monipuolisen tunneilmaisun oppimista

Siniä mietityttää pettymyksen tunteet ja ns. curling-vanhemmuus. Sini kertoo huomanneensa, että pettymyksen tunnetta on helpompi sietää, kun lapsi pääsee harjoittelemaan sitä arjessaan. Hän toivoo, etteivät vanhemmat sortuisi siihen, että lapselta yritetään liikaa silottaa arkeen kuuluvia pettymyksiä. Sini kannustaa vanhempia asettamaan lapsille rohkeasti rajat pettymyksiä tai vastustelua pelkäämättä.

Sini vinkkaa, että lapsen kanssa kannattaa neuvotella ainoastaan niistä asioista, joissa lapsella on päätäntävaltaa. “Lapselta kysytään hoitopäivän päätyttyä, että lähdettäisiinkö jo kotiin. Lapsi vastaa että ei halua ja lähtötilanne saattaa silloin venyä tosi pitkäksi”. Sini painottaa, että kun aikuinen ottaa ohjat ja asettaa selkeät raamit, lapsen turvallisuudentunne lisääntyy ja siirtymät sujuvat jouhevammin. Silti asian voi esittää ystävällisesti ja lapsen tunteet vastaanottaen: “Mä huomaan, että sua harmitaa, mutta nyt meidän on aika lähteä kotiin”.

→ Vinkki 4: Unohda curling-vanhemmuus ja pidä kiinni rajoista lasta kunnioittaen

Lapset ovat erilaisia siinä, kuinka avoimesti tai voimakkaasti ilmaisevat tunteitaan, mutta häpeän tunne on sellainen, jonka Sini huomaa olevan monelle lapselle vaikea. Häpeän tunne syntyy silloin kun on toiminut väärin, vaikka lyönyt kaveria. Lapsi saattaa ilmaista häpeän tunnetta esimerkiksi tilanteelle naureskelemalla tai sitä vähättelemällä. “Yritän sanoittaa sitä häpeän tunnetta, näyttää, että se on tärkeä tunne joka viestii meille että olemme toimineet väärin ja auttaa toimimaan seuraavalla kerralla paremmin.”

Aikuisen tehtävänä on myös auttaa lasta yli vaikeasta tunteesta: “Kun asiasta on puhuttu, viestitän lapselle, että nyt asia on käsitelty ja voimme jatkaa eteen päin”. Häpeän tunteeseen ei kannata jäädä jumiin.

→ Vinkki 3: Auta lasta tunnistamaan ja ilmaisemaan vaikeitakin tunteita ja suuntaamaan myönteiseen, kun tilanne on käsitelty.
curling-vanhemmuus
Lapsi saattaa ilmaista häpeää esimerkiksi naureskelemalla tai vähättelemällä. Aikuisen tehtävänä on tunnistaa ja nimetä tunne, käsitellä tunteen aiheuttama tilanne ja auttaa sitten lasta suuntaamaan myönteiseen.

Terve itsetunto luo vahvan perustan tunnetaitojen oppimiselle

Sini näkee varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja vanhempien välisen kasvatuskumppanuuden tärkeänä tunnetaitojen oppimisen kannalta. “Ihannetilanteessa kotona luodaan pohja sille, että lapsi kokee itsensä tärkeänä ja arvokkaana. Tällöin on hyvät edellytykset oppia tunnetaitoja”.

Tunnetaitojen kehittymisen kannalta Sini näkee tärkeänä perheen yhteisen kiireettömän ajan, jossa keskustellaan ja vaihdetaan kuulumisia. Sini toivoo, että sekä vanhemmat että lapset malttaisivat jättää iltaisin älylaitteet hetkeksi sivuun ja keskittyä juttelemaan keskenään, sillä kuulumisten vaihto kehittää lapsen tunnetaitoja huomaamatta. “Vanhempi voi kysellä, että mikä tänään oli mukavaa ja sattuiko jotakin kurjaa”.

Vanhemman ja lapsen välinen kohtaaminen jää ohueksi, jos ilta kuluu nenä kiinni ruudussa. “Helposti sitä sivuuttaa asioita ja kuittaa esimerkiksi lapsen levottomuuden antamalla tabletin käteen sen sijaan, että pohtisi syitä levottomuuden taustalla.”

Sini kertoo työssään huomanneensa, että usein lapset juttelevat mieluiten kuulumisistaan ja mieltään painavista asioista, kun sille on järjestetty aikaa ilman kiireen tuntua. “Joka iltaa ei tarvi ohjelmoida täyteen harrastuksia ja uusia virikkeitä”, Sini linjaa.

→ Vinkki 5: Järjestä kuulumisten vaihtoon kiireetöntä aikaa ilman älylaitteita tai erityistä ohjelmaa.
Lastenhoitaja haastaa vanhempia laittamaan älylaitteet sivuun ja keskustelemaan lapsen kanssa kuulumisista ilman kiireen tuntua.

Mikä tunne on tämän käytöksen taustalla?

Sini haastaa sekä vanhempia että lasten kanssa työskenteleviä näkemään tunteet lapsen käytöksen takana. Helposti kiinnitämme huomiota vain lapsen käytökseen, ja lapsen kokemat tunteet jäävät vähälle huomiolle. Jos lapsella on esimerkiksi aggressiivisuutta tai muuta käytöspulmaa, hän alkaa nopeasti saada päiväkodissa negatiivista palautetta. Kuitenkin käytöksen taustalla vaikuttavat monet asiat, joita olisi tärkeää ymmärtää, jotta lasta voidaan auttaa.

”Otan puheeksi, jos lapsi on esimerkiksi tavallista hiljaisempi tai levottomampi. Usein siellä taustalla on jokin arkinen syy, joka selviää vanhemmalta kysymällä. Ollaan vaikka katsottu MM-lätkää myöhään tai riidelty edellisenä iltana isoveljen kanssa”, Sini kertoo.

→ Vinkki 6: Kun lapsi käyttäytyy itselleen poikkeavalla tavalla, pysähdy pohtimaan lapsen tunteita käytöksen taustalla.

Vanhempien jakamat huomiot lapsesta ja arjen muutoksista ovat todella arvokkaita. “Kyllä se helpottaa, jos vanhemmat haluavat kertoa kotona tapahtuneista muutoksista, olivat ne sitten iloisia tai surullisia. Kaikkea ei tietenkään tarvitse henkilökunnan kanssa jakaa, mutta tieto auttaa ymmärtämään lasta.”

Omien tunnesäätelykeinojen löytäminen tukee jaksamista

Lastenhoitajan työssä – kuten aina lasten kanssa tiiviisti toimiessa – joutuu pohtimaan myös omia tunnetaitojaan. Sini muistelee uransa alkuaikaa, kun olisi halunnut ottaa kotiinsa asumaan jokaisen haastavissa oloissa elävän lapsen. Lapsen kokema paha olo tarttui myös itseen.

Nykyään hän yrittää ajatella, että tekee työpäivän aikana lasten eteen kaikkensa, on läsnä ja ohjaa tarvittaessa oikeisiin tukimuotoihin. Kun työpäivä päättyy, alkaa hänen kotielämänsä. “Ei ne lapset hyödy siitä, että minä iltaisin stressaan heidän asioitaan.”

Omista voimavaroista on tärkeää opetella pitämään huolta. “Olen luonteeltani tosi kiltti ihminen, enkä halua pahoittaa toisten mieltä. Yritän opetella siihen, että joskus voi vaikka kieltää lapsilta sotkevat leikit ihan vain sen takia, ettei juuri tänään jaksa siivota. Omista voimavaroista kiinnipitäminen on ihan riittävän hyvä syy kieltämiseen.” Tämähän on käyttökelpoinen ohjenuora myös jokaiselle vanhemmalle!

→ Vinkki 7: Tunnista, mikä sinun voimavarojasi kuluttaa. Pystyt olemaan paremmin läsnä lapsille, kun voit itse hyvin.
curling-vanhemmuus
Omista voimavaroista kiinnipitäminen on tärkeää sekä vanhemmalle että lasten kanssa työskentelevälle. ”Joskus voi kieltää lapselta sotkevat leikit, jos ei juuri sinä päivänä jaksa siivota. Se on ihan riittävä syy!”

Lasten hoitaminen on intensiivistä ja sen vuoksi ajoittain raskasta: ”Välillä on uuvuttavaa olla jatkuvasti tuntosarvet pystyssä”, Sini toteaa. Mutta miten lasten hoitaminen työkseen eroaa omien lasten kanssa olemisesta? Sini kertoo huomanneensa, että omien tunteiden säätely joutuu koetukselle paljon enemmän omien lasten kanssa kuin töissä. “Kyllä mulla hoitolasten kanssa on paljon pitempi pinna. On jotenkin helpompi tarkastella tilannetta etäämmältä, eikä ota sitä niin henkilökohtaisesti. Omien lasten kanssa joudun paljon enemmän laskemaan kymmeneen ja hengittelemään.”

→ Vinkki 8: Tunnista, mitkä ovat sinulle toimivia tunnesäätelykeinoja.

Lastenhoitaja, kehitä työtäsi Lastenhoitajan kalenterin avulla!

Eila Seppälä-Vessarin toimittama Lastenhoitajan kalenteri lukuvuodelle 2019-2020 on täynnä tietoa ja vinkkejä työn kehittämiseen lastenhoitajana työskenteleville. Kalenterista löytyy myös FamilyBoostin psykologien kirjoittama artikkeli eri ikäisten lasten tunnetaitojen tukemisesta!

PS-kustannus kirjoittaa sivuillaan Lastenhoitajan kalenterista näin:

”Lapset ovat vanhempien ja yhteiskunnan tärkein rikkaus. Lastenhoitajana teet arvokasta työtä lapsen kasvattajana perheen rinnalla.

Tämä kalenteri auttaa sinua suunnittelemaan ja kehittämään työtäsi. Teos sisältää viikkokalenterin heinäkuusta seuraavan vuoden elokuuhun, vuosisuunnitelmapohjat ja ajankohtaisia artikkeleja. Artikkelien aiheita ovat muun muassa tunnetaidot, ravitsemus ja lasten sairastumiset. Lisäksi mukana on helposti sovellettavia leikki- ja liikuntavinkkejä.

Kalenteri on toteutettu yhteistyössä Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry:n kanssa.”

Tilaa Lastenhoitajan kalenteri omaksesi nyt 15 prosentin alennuksella!

Tutustu myös

Fanni-tunnetaitosarjan tuotteet on suunnattu vanhemmille ja lasten kanssa työksenteleville ammattilaisille. Elokuussa 2019 ilmestyvien ensimmäisten Fanni-kirjojen tarinat sopivat parhaiten noin 4-7-vuotiaille lapsille. Kirjojen tarinat ja aikuisille suunnattu tieto-osio pureutuvat jokaisen tarvitsemiin käytännön tunnetaitoihin askel askeleelta. Fannin ja ystävysten kanssa tunnetaitojen oppiminen on helppoa ja hauskaa!

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Follow Heidi Livingston:

Heidi Livingston on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi