Tunnesäätely haltuun: Älä pelkää lapsen kielteisiä tunteita!

with Ei kommentteja

Moni nykypäivän vanhempi on kasvanut ilmapiirissä, jossa tunteita ei juuri sanoitettu eikä voimakkaisiin tunnereaktioihin välttämättä suhtauduttu empaattisesti tai ymmärtäväisesti.

Tämän vuoksi lapsen ilmaisemat kielteiset tunteet saattavat saada olomme epämukavaksi ja hämmentyneeksi. Miten tässä nyt oikein pitäisi toimia, että päästäisiin mahdollisimman nopeasti eteenpäin? Helposti kuittaamme kielteiset tunteet ”ei haittaa” -heitolla:

Juuri kävelemään oppinut taapero muksahtaa kumoon leikkikentällä. ”Ei sattunut, ei haittaa!”, huudahtaa vanhempi nopeasti ja hymyilee lapselle, ennen kuin lapsi ehtii alkaa itkeä.

Lapsi epäonnistuu koulutehtävässä tai urheilusuorituksessa. ”Ei se haittaa, onnistut varmasti seuraavalla kerralla!”, vanhempi vakuuttelee.

Lapsi jää ulkopuolelle kavereiden leikistä. ”Ei se mitään, keksitään sinulle jotakin muuta tekemistä!”, huikkaa vanhempi.

Tämäntyyppinen tapa jutella negatiivisia tunteita aiheuttavista tilanteista on kulttuuriimme vahvasti juurtunut. Sen lisäksi, että vanhempi ei välttämättä itse ole saanut lapsena harjoitusta negatiivisten tunteiden rakentavaan käsittelyyn, on reagointitavan taustalla myös muita syitä.

Ei ole kiva nähdä, että itselle rakkaalla ihmisellä on kurja mieli. Paljon mieluummin tietenkin haluaisimme, että lapsemme olisivat aina iloisia ja onnellisia, eikö?

Kurja olo myös tarttuu: on hankalaa pysyä itse myönteisenä ja iloisena, jos ympärillä olevat ihmiset ovat huonolla tuulella, kiukkuisia tai allapäin.

On siksi luonnollista, että haluamme auttaa lasta pääsemään yli kielteisistä tunteista nopeasti. Mutta käykö joskus niin, että itse asiassa estämme lasta ilmaisemasta kielteisiä tunteita lainkaan? Mitä haittaa tästä voi olla?

Tunnesäätely opitaan aputunnesäätelijän avulla

Tunnesäätely on tunnetaito, joka auttaa säätelemään itsessä heräävien tunteiden voimakkuutta. Tunnesäätely ei tarkoita sitä, että pitäisi oppia olemaan kokematta joitakin tunteita. Tunteet heräävät aina itsestään!

Jokaisella tunteella on aivan erityinen tehtävä: ne kertovat meissä heräävistä tarpeista. Kun pieni lapsi kaatuu leikkikentällä ja pillahtaa itkuun, häntä ehkä sattuu, minkä lisäksi hän saattaa säikähtää. Itku kertoo turvallisuuden tarpeesta.

Tunnesäätelyn oppimisessa lapsen vanhemmilla ja muilla lapselle tärkeillä aikuisilla on aivan erityisen tärkeä rooli: aikuinen toimii lapsen aputunnesäätelijänä. Aikuinen lohduttaa, ottaa syliin ja auttaa ratkomaan pulmatilanteita. Aikuinen ottaa säätelytaakan kantaakseen, ja lapsi säätelee tunteita aikuisen avulla.

Usein leikkikentällä kumoon muksahtanut taapero rauhoittuu nopeasti, kun aikuinen ottaa syliin ja sanoo muutaman rauhoittavan lauseen. Lapsi kokee, että aikuinen ymmärtää häntä ja pitää hänen tunnekokemustaan tärkeänä. Lapselle muodostuu kokemus, että kielteiset tunteet ovat luonnollisia ja menevät ajallaan ohi.

tunnesäätely
Aikuinen toimii lapsen aputunnesäätelijänä silloin, kun lapsi ei osaa vielä itsenäisesti säädellä tunteitaan.
Lapsen hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että lapsi oppii kokemaan ja ilmaisemaan kaikkia tunteita rakentavalla tavalla.

On tärkeää, että aikuinen auttaa lasta säätelemään kielteisiä tunteita lievemmäksi ja auttaa lasta suuntaamaan myönteiseen, sillä voimakkaiksi paisuvat ja pitkään jatkuvat kielteiset tunteet tuntuvat epämiellyttäviltä ja vievät energiaa.

Tunteiden ilmaisematta jättäminen tai tukahduttaminen taas patoaa tunteet sisällemme. Tunteiden avulla ilmaisemme muille tarpeitamme ja ne auttavat muita ymmärtämään itseä.

Muistilista aputunnesäätelijälle

Tunnista oman perheesi kulttuuri

Haasta itsesi tunnistamaan oman perheesi tunneilmaisu-kulttuuri. Miten teidän perheessä saa ilmaista kiukkua, pelkoa tai surua? Missä tilanteessa on ”hyväksyttävää” olla esimerkiksi peloissaan tai surullinen? Tarkkailee omaa sanallista ja sanatonta viestintääsi!

Lapsen kanssa käydään tavallisesti taaperovuosina läpi vihan ilmaisemisen periaatteet: toisia ei saa töniä, löydä, tai muuten satuttaa, vaan kiukku täytyy oppia ilmaisemaan turvallisella tavalla. Lapset oppivat nopeasti, mitä kiukkuisena ei saa tehdä, vaikka ylilyöntejä toki sattuukin vielä vanhemmillekin lapsille. Käy lapsen kanssa myös läpi, mitä kiukkuisena saa tehdä! Sallittuja kiukunilmaisemistapoja on usein paljon vaikeampi listata kuin kiellettyjä tapoja.

Haasta itseäsi myös pohtimaan, miten itse ilmaiset kielteisiä tunteita. Voit lisäksi miettiä, millaista suhtautumista toivoisit muilta, jos olisit esimerkiksi surullinen tai säikähtänyt.

Meidän on usein helpompi ilmaista vihaa kuin esimerkiksi turvattomuuden tai avuttomuuden tunnetta. Vihaisina olemme tilanteessa ”niskan päällä”, avuttomuuden tunnetta kokiessamme koemme olevamme haavoittuvaisia, mikä voi tuntua pelottavalta.

Totuus kuitenkin on, että me kaikki koemme avuttomuutta joskus. Lapsen on tärkeää oppia ilmaisemaan hankaliakin tunteita, jotta hän oppisi turvautumaan muihin ja saamaan muilta lohtua tai tukea sitä tarvitessaan.

Tunnista tunteiden moninaisuus

Lapsen ympärillä olevat aikuiset ovat tärkeitä tunnetaitojen opettajia. Tunteiden nimeäminen on helppo tapa lähteä liikkeelle tunnetaitojen opettamisessa.

Tunnista lapsen kokema tunne ja nimeä se ääneen. ”Sinua varmaan harmittaa, kun kaaduit.” Vähän isommalta lapselta voit kysyä hänen kokemaansa tunnetta: ”Miltä susta tuntuu?”.

Tunteen voimakkuutta on helpompi säädellä, kun tunnistaa ja osaa nimetä sen.

Tarkkaile käyttämääsi tunnesanavarastoa ja laajenna sitä pikkuhiljaa. Koeta nimetä ainakin perustunteet: ilo, viha, suru, pelko, hämmästys ja inho. Voit nimetä lapsen kokemien tunteiden lisäksi omia tunteitasi tai esimerkiksi lastenohjelman hahmojen tunteita.

Nimeä sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita. Kukaan ei ole pelkkää iloa tai pelkkää vihaa! Tunteiden monipuolinen nimeäminen osoittaa lapselle, että kaikki kokevat erilaisia tunteita koko ajan. Kielteiset tunteet eivät ole vaarallisia, eikä niitä tarvitse hävetä.

Hyvän tunnesäätelyn tunnistaa siitä, että osaa ilmaista tarpeitaan ymmärrettävällä ja reilulla tavalla. Kukaan ei onnistu tunnesäätelyssä sataprosenttisesti koko ajan. Harjoitelkaa tunnesäätelyä yhdessä! Erityisesti voimakkaita tunteita kokevalle lapselle tämä saattaa olla lohdullinen ajatus.

Anna tilaa tunteelle ja auta siirtymään myönteiseen

Lapset ovat taitavia elämään hetkessä ja heillä on taipumusta ajatella asioita itsekeskeisesti omasta näkökulmastaan. Tämän vuoksi lapset saattavat välillä reagoida voimakkaasti tilanteissa, jotka aikuisen silmissä näyttävät pikkujutuilta.

Lapsen tunnetaidot kehittyvät, kun käyt tilanteessa läpi kolmen kohdan listan:

  1. Tunnista ja nimeä lapsen tunne: ”Taisit pelästyä, kun kaaduit yhtäkkiä kumoon. Sattuiko sinua?”
  2. Tarjoa lohtua ja myötätuntoa: ”Voi harmi, tuntuu varmaan kurjalta”
  3. Auta siirtymään myönteiseen: ”Tuo kiipeilyleikki näytti kyllä hauskalta. Haluatko kokeilla uudestaan?”

Sinun ei tarvitse heti yrittää ratkaista tilannetta. On OK, että harmittaa tai on pettynyt olo. Negatiiviset tunteet menevät kyllä ajallaan ohi.

Erota toisistaan tunteen ilmaiseminen ja tunteeseen kiinni jääminen. Monesti lapsi rauhoittuu ja tunteet lievenevät, kun aikuinen osoittaa ymmärtävänsä ja hyväksyvänsä lapsen kokeman tunteen. Välillä lapsi saattaa kuitenkin jäädä jumiin negatiiviseen tunteeseen, jolloin hän kaipaa aikuiselta tietoisempaa ohjaamista myönteiseen toimintaan. Pienellä lapsella toimii harhauttaminen, isomman lapsen kohdalla voit sanoa esimerkiksi: ”Mä huomaan, että sulla on vieläkin kurja olo. Tulisikohan sulle parempi mieli, jos me vaikka lähdettäisiin yhdessä kävelylle?”.

tunnesäätely
Osoita lapselle, että on OK kokea surun ja avuttomuuden tunteita. Tunteet lievenevät, kun ne saa ilmaistua ja lapsi saa osakseen empatiaa.

Tunnesäätely haltuun Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari -kirjan avulla

Tunnesäätely on teemana elokuussa 2019 julkaistavassa Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari -kirjassa, joka on osa psykologien kehittämää Fanni-tunnetaitosarjaa.

Kesken eväsretken Fanni-norsu ja ystävät huomaavat puistossa nuupahtaneen kukkatarhan. Heille selviää, että nämä erikoiset kukat voi pelastaa vain puiston tunnelämpötilaa säätelemällä. Onnistuvatko ystävykset laskemaan kukkatarhan tunnelämpömittarin lukeman vihreälle alueelle?

Kirjan tarinan avulla lapsi ymmärtää tunnesäätelyn käsitteen ja oppii, mitä hyötyä tunteiden säätelemisestä on. Kirjan runsaan ja monipuolisen tehtäväosion avulla lapsi pääsee harjoittelemaan tunnesäätelyä omassa arjessaan. Vanhemmille ja kasvattajille suunnatussa kompaktissa tieto-osiossa keskitytään aikuisen rooliin lapsen aputunnesäätelijänä. Aikuinen oppii, miten auttaa lasta rauhoittumaan ja mitä tehdä, kun tunteet läikkyvät yli.

Kirja sopii parhaiten 4-7-vuotiaille lapsille. Kirjan ovat kirjoittaneet FamilyBoostista tutut psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen ja sen on kuvittanut Linnea Bellamine.

Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari on osa perhepsykologien kehittämää ja kirjoittamaa Fanni-tunnetaitosarjaa, jonka kolme ensimmäistä kirjaa julkaistaan 29.8.2019. Tutustu kirjasarjaan tarkemmin ja varmista, että saat syksyn hyödyllisimmät ja suloisimmat kirjat omaan kirjahyllyysi tilaamalla omasi jo nyt 15 prosentin alennuksella PS-kustannuksen sivuilta.

Lue lisää

Fanni-tunnetaitosarja

Tunne- ja sosiaaliset taidot

Häpeä nakertaa lapsen itsetuntoa

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Follow Heidi Livingston:

Heidi Livingston on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php