Transsukupuolinen lapsi

with Ei kommentteja

Mikä on transsukupuolinen lapsi?

Transsukupuolisuus tarkoittaa sitä, että ihminen kokee olevansa eri sukupuolta, kuin mitä hänen kehonsa biologisesti määrittelee. Jo aika pieni lapsi voi puhua siitä, kuinka kokee olevansa väärässä kehossa tai eri sukupuolta kuin on. Tämä on yleensä vanhemmalle hyvin hämmentävää.  Onko meillä transsukupuolinen lapsi vai liittyvätkö lapsen puheet vain mielikuvitusleikkeihin?

On hyvä muistaa, että transsukupuolisuus ei suoranaisesti liity seksuaalisuuteen vaikka ne saattavatkin herkästi mielessä sekoittua. Transsukupuolisuus liittyy vain siihen minkälaiseksi kokee itsensä sukupuoleltaan. Nykyään tunnistetaan ja tunnustetaan, että vaikka biologisesti sukupuolisuus onkin helpohkosti kategorisoitavissa, sukupuolisuuden psykologinen ja kokemuksellinen puoli on monimuotoinen.

Lapsista ei yleensä puhuta ikänsä vuoksi transsukupuolisina vaan ennemminkin voidaan puhua lapsen kokemasta sukupuolisesta ristiriidasta.

transsukupuolinen lapsi

Oo sä lohikäärme niin mä oon prinsessa

Lapset oppivat oikeastaan kaikki tärkeät asiat leikin kautta. He harjoittelevat leikin kautta kaikkea kokemaansa ja oppimaansa, kokeilevat rajoja ja muodostavat käsitystä itsestään ja muista. Sinulle on varmaan enemmänkin kuin tuttua se, että lapsesi ilmoittaa ettei olekaan enää ”Jenna” vaan koiranpentu nimeltä Lemmi. Useimmista vanhemmista tämä on herttaista ja he leikkivät mielellään mukana rapsuttaen uutta koiranpentuaan korvan takaa.

Entä sitten, kun Jenna ilmoittaakin, ettei hän ole tyttö vaan poika ja haluaa häntä kutsuttavan nimellä Jere? Entä jos Leo haluaakin laittaa siskon vanhan mekon päiväkotiin ja kasvattaa itselleen pitkät hiukset, jotka saa letille? Miten vanhemman tulisi suhtautua tällaiseen tilanteeseen? Onko lasta syytä ohjata biologisen sukupuolensa mukaisiin leikkeihin vai antaa lapsen itse määrittää kuka haluaa milloinkin olla? Onko vanhemman syytä olla huolissaan lapsen tilanteesta? Onko sukupuolisuudella leikkiminen leikkiä vai onko lapsi transsukupuolinen? Kiusataanko lasta erilaisuuden vuoksi?

Näihin kysymyksiin ei ole helppoa antaa vastausta, koska jokainen lapsi on yksilö ja se, minkälaisia aikuisia heistä kasvaa ei ole kenenkään nähtävissä etukäteen. On kuitenkin muutamia asioita, joita on hyvä miettiä oman lapsen sukupuolisuuden kokemuksen kanssa.

Transsukupuolinen lapsi vai lapsen normaali kehitysvaihe?

Suurin osa lapsena koetuista sukupuoliristiriidan tuntemuksista häviää murrosikään mennessä. Kuitenkin pysyvämmän sukupuoliristiriidan kokeminen on usein hyvin tuskallinen kokemus ja tämän vuoksi sukupuoliristiriitaa kokevalle henkilölle suositellaan siirtymää toisen sukupuolen identiteettiin mahdollisimman aikaisin.

Lapsilla voi kuitenkin olla erilaisia vaiheita, jolloin leikkii oman sukupuolisuuden rajojen kanssa ilman, että kyseessä olisi varsinaisen sukupuoliristiriidan kokeminen. Transsukupuolisuuden kokemus voi tulla ensi kerran esiin myös nuoruudessa identiteetin rakentumisen yhteydessä.

Ulkopuolelta on vaikeaa tai oikeastaan mahdotonta arvioida kumpaa sukupuolta lapsi psykologisesti on. Sukupuolisuuden kokemus kun on puhtaasti kokemuksellinen. Vaikka biologinen sukupuoli voidaan määritellä ulkoapäin, lapsen kokemus omasta sukupuolesta on lapsen oma. Tämä kokemus saattaa toki vaihdella ajan myötä, mikä herättää lisää kysymyksiä lapsen vanhemmille.

transsukupuolinen lapsi

Miten suhtautua lapsen sukupuoliristiriitaan?

Jos lapsella on ristiriitaa omaan sukupuoleen liittyen, kokemus on pysyvämpi ja voimakkaampi kuin pelkkä leikkiin liittyvä tutkiskelu ja kokeilunhalu. Lapsi kokee suurta vetovoimaa toista sukupuolta kohtaan ja kokee biologisen sukupuolensa vieraaksi ja koittaa peitelllä sitä. On ymmärrettävää, että lapsen sukupuoliristiriidan kokemukset aiheuttavat vanhemmassa neuvottomuutta. On tärkeää pohtia ja tarkastella omaa vanhemmuuttaan, ettei tule painostaneeksi lasta suuntaan tai toiseen.

  • Lapsen voi antaa rauhassa tutkailla omaa sukupuolisuuden kokemusta. Ajan kuluessa sukupuolisuuden kokemus vahvistuu ja sukupuoleen liittyvä ristiriita voi joko mennä ohi tai voimistua.
  • Lasta ei tarvitse luokitella mihinkään suuntaan, ei transsukupuoliseksi sen enempää kuin muuksikaan. Kaikille lapsille on tärkeintä se, että he voivat olla rauhassa omana itsenään ja kokea tulevansa hyväksytyiksi ja rakastetuiksi.
  • Suomen kieli on onneksi lempeä transsukupuolisuutta ajatellen. Lasta ei tarvitse määritellä sukupuolisuuden mukaan joka kerta, kun hänestä puhutaan. Jos lapsi kokee oman nimensä vieraana ja haluaa ehdottomasti käyttää itsestään lempinimeä, menkää sen mukaan. Lempinimeä voi yhdessä miettiä sen mukaan, mikä lapsesta tuntuisi parhaalta. Lasta voi auttaa kertomalla hänen ympärillään oleville läheisille ihmisille uudesta käyttönimestä.
  • Lapsi voi kohdata hankalia tilanteita, joissa häntä esimerkiksi kyseenalaistetaan tai kiusataan erilaisuuden vuoksi. Lapsi voi myös kokea hyvin kiusallisena esimerkiksi uimahallissa käymisen tai muut tilanteet, joissa hänet luokitellaan sukupuolisuuden takia. Auta lasta ennakoimaan tällaisia tilanteita ja miettikää yhdessä riittävän hyviä ratkaisuja, joissa lapsi tuntee olonsa mukavaksi.
  • Tarkkaile lapsen mielialaa. Mikäli lapsi on sinut itsensä kanssa, pääosin iloisella mielellä ja hänellä on hyvä itsetunto, sinun ei tarvitse olla hänestä huolissaan.
  • Jos kuitenkin sukupuoliristiriita alkaa vaikuttaa lapseen niin, että hän pitää itseään huonona, häpeää itseään, eristäytyy ja on mielialaltaan alakuloinen ja ahdistunut, on lapselle hyvä hankkia ulkopuolista apua tilanteen selvittelemiseksi.

transsukupuolinen lapsi

Tukea vanhemmalle

Sukupuolisuuden ristiriita lapsella ja vanhemman epäilykset lapsen transsukupuolisuudesta herättävät vanhemmassa vääjämättä kaikenlaisia tunteita. Ja sitäkin enemmän kysymyksiä. On tärkeää, että vanhempi voi saada itselleen tukea tilanteen selvittelyyn ja omaan vanhemmuuteensa. Lapsen sukupuoliristiriita voi herättää vanhemmassa myös häpeää ja halua peitellä asiaa perheen ulkopuolisilta.

Lapsen hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin tärkeää, että vanhempi saa riittävästi tukea, jotta hän pystyy olemaan lapsensa apuna ja tukena ei pelkästään sukupuoliristiriidassa, mutta kaikissa arjen kiemuroissa.

Apua voi hakea alkuun oman kunnan kasvatus- ja perheneuvontapalveluista.

Mitä ajatuksia teksti herätti sinussa? Kommentoi alle! Jos ajattelet kirjoituksesta olevan hyötyä muillekin, jaa sitä eteenpäin! FamilyBoostia voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä. Mukavaa, kun löysit seuraamme!

Lue lisää Transtukipisteestä.

Transsukupuolinen lapsi tarvitsee kaikista eniten ymmärrystä ja hyväksyntää ympäristöstään. Katso transsukupuolisten lasten tarina dokumentista.

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Google+
Google+
Follow Julia Pöyhönen:

Julia Pöyhönen on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php