Stressaantunut lapsi

with Ei kommentteja

Löytyykö kotoasi stressaantunut lapsi? Alkavatko aamusi lapsen huutokonsertilla tai jatkuvalla kitinällä, joka ei tunnu loppuvan millään? Onko lapsesi päiväkodista hakiessa uupunut äkäpussi?

Stressi on reaktio, joka valmistelee meitä toimimaan. Hyväksi stressiksi luokitellaan hormonihyökkäys, jonka avulla pystymme keskittymään olennaiseen tehtävään ja suorittamaan sen loppuun asti. Hyvä stressi purkautuu kehosta suorituksen jälkeen ja palautuminen on helppoa.

Vahingollista stressi on silloin, kun se on pitkittynyttä. Kortisolin taso kehossa ei laske välttämättä edes levätessä tai lomilla. Huono stressi syntyy tilanteissa, jossa meiltä vaaditaan enemmän kuin mihin koemme, että meillä on resursseja. Se voi syntyä siis vaikka liian vaikeasta työtaakasta tai liian hektisestä arjesta.

Stressi on tuttu ilmiö ihmiselle jo vauvasta asti. Vauvan ja lapsen stressiä voi kuitenkin olla vaikea tunnistaa, koska luonnollisesti he eivät osaa sitä sanoittaa. Usein aikuisten on vaikea itse arvioida mihin lapsen resurssit ja voimavarat riittävät ja milloin häneltä vaaditaan liikaa.

Arviointia hankaloittaa myös se, että jokainen kokee stressiä yksilöllisesti. Joku lapsi siis stressaantuu siitä, että mennään uuteen uimahalliin ja toinen kokee sen innostavana. Toinen lapsi stressaantuu siitä, että joutuu lapsiryhmään ja toinen on uteliaisuudesta täpinöissään.

Tärkeintä stressin tunnistamisessa onkin tutustua omaan lapseensa tarpeeksi hyvin. Mikä on minun lapselleni liikaa ja miten huomaan sen?
stressaantunut lapsi
Mikä on minun lapselleni liikaa?

Vieläkin kimurantimmaksi stressin tunnistamisesta tekee se, että stressi näkyy lapsella usein aika salakavalasti ja peittyy muiden tunteiden alle. Stressaantunut lapsi voi esimerkiksi olla erityisen kiukkuinen, itkuinen tai läheisyydenkaipuinen. Aikuisen voi olla vaikea erottaa onko tässä nyt jokin uhmaiän kausi vai miksi lapsi kiukuttelee noin paljon!

Miten tunnistaa stressaantunut lapsi? Tarkkaile näitä merkkejä:

  • Ärtyneisyys
  • Raivokohtaukset
  • Itkuisuus
  • Levottomuus
  • Väsymys
  • Vastahankaisuus
  • Tottelemattomuus ja uhmakkuus
  • Tic-oireet (esimerkiksi nykiminen, kynsien tai hiusten repiminen) tai pakkoajatukset
  • Itseä syyllistävä ja synkkä puhe
  • Päänsärky, niska-hartiakipu, hampaiden kiristely, selkäkipu, vatsaongelmat
  • Unettomuus ja painajaiset
  • Ruokahalun muutokset
  • Yökastelu
Huomaa, että kyseiset oireet voivat olla merkki myös monesta muusta pulmasta lapsen kehityksessä, joten niitä esiintyessä kannattaa pysähtyä pohtimaan lapsen tilannetta tarkemmin.
stressaantunut lapsi
Kun huomaat lapsessasi huolestuttavia merkkejä, pysähdy niiden äärelle!

Yksi syy pienten lasten stressaantumiselle on melu ja häly. On todettu että meluisassa päiväkotiryhmässä oleminen nostaa pienen lapsen kortisolitasoja niin, etteivät ne ehdi palautua yön aikana. Pahimmassa tilanteessa tällaiset pienokaiset ovat siis koko ajan stressaantuneita.

Se tuo ymmärrystä siihen, miksi lapsi itkee ja raivoaa haettaessa tai kotiin palatessa, voimat ovat yksinkertaisesti vain aivan loppu. Se osaltaan selittää myös lasten lisääntynyttä levottomuutta ja aggressiivisuutta päivähoidossa ja koulussa.

Myös useat sosiaaliset kontaktit ja jatkuvasti sosiaalisten virikkeiden keskellä oleminen on väsyttävää. Lapsi vasta harjoittelee tulkitsemaan toisten tunteita ja tarpeita ja opettelee sovittamaan niitä yhteen omien tunteiden ja tarpeiden kanssa.

Kun tällaista sovitustyötä tekee samanaikaisesti vaikka 20 lapsen ja 4 aikuisen kanssa vuorovaikutuksessa, voi vain kuvitella, kuinka väsyttävää se lapselle on.

Tarkoitus ei kuitenkaan ole alleviivata, että ryhmässä oleminen olisi lapselle haitallista, vaan lähinnä auttaa ymmärtämään stressi-ilmiötä ja miten se vaikuttaa lapsen toimintaan.

VINKKI! Jos tiedät, että lapsesi stressaantuu hälystä ja melusta lapsiryhmässä, voit jutella päiväkodin/koulun kanssa minkälaisia keinoja heillä on tilanteen helpottamiseksi. Monissa lapsiryhmissä on mahdollista esimerkiksi käyttää kuulosuojaimia, saada rauhallinen istumapaikka tai vetäytyä tarvittaessa rauhalliseen ja hiljaiseen paikkaan. Lapset harvoin osaavat itse pyytää apua tähän asiaan, joten aikuisten on hyvä tehdä suunnitelma lapsen auttamiseksi.

Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä enemmän alkavat suorituspaineet myös stressata lasta. Pärjääminen sekä akateemisesti että sosiaalisesti on monelle lapselle hyvin tärkeää ja voi aiheuttaa paineita. Selviänkö minä? Osaanko minä? Tykätäänkö minusta? Toiset lapset ovat myös hyvin itsekriittisiä melkeinpä syntymästä saakka ja he asettavat itselleen enemmän paineita kuin mitä esimerkiksi koulu tai vanhemmat tekisivät. Lue lisää itsekriittisistä lapsista!

Koska jokainen kokee stressin eri tavalla, stressin lähde voi hyvin olla joko ympäristön odotusten ja omien resurssien ristiriita TAI omien odotusten ja omien resurssien ristiriita!

Myös perheen ilmapiiri voi aiheuttaa lapsessa stressireaktion. Koska vanhemmat toimivat lapsen tunnesäätelijöinä, jos heillä itsellään on resurssit lopussa esimerkiksi työuupumuksen, avioeron tai taloudellisen huolen vuoksi, lapsikin ylikuormittuu.

Joskus myös arki voi olla lapsen resurssien kannalta liian hektistä. Esimerkiksi urheiluharrastukset ovat lapsilla yleensä salakavalia stressin kannalta. Treenikertoja saattaa olla neljä kertaa viikossa pelien lisäksi ja vaikka lapsi nauttisikin harrastuksestaan, keho voi käydä aivan ylikierroksilla, koska ei pysty palautumaan viikon aikana.

Tällaisessa tilanteessa on hyvä pysähtyä vakavasti miettimään ainakin väliaikaisia ratkaisuja tilanteeseen, jotta lapsi saa tarpeeksi lepoa ja palautumista.

Myös muutokset elämässä voivat aiheuttaa lapselle stressireaktion. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi muutto, koulunvaihto tai perheen kokoonpanon muuttuminen esimerkiksi uusperheen myötä.

Helli stressaantunut lapsi eheäksi

Stressaantuneen lapsen palautumiseen on neljä tehokasta keinoa, joita vanhempi voi käyttää vapautuneesti. Kun huomaat lapsesi stressaantuneen, käytä vapaasti näitä neljää keinoa!

1 Kosketus

Kosketus ja fyysinen läheisyys rauhoittaa lasta tehokkaasti. Kosketus vapauttaa kehoon hormoneja, jotka tuovat hyvää mieltä ja turvan tunnetta. Minkälainen kosketus sinun lapsellesi toimii parhaiten?

Koskettaa voi esimerkiksi näin:

  • Sylittely
  • Halaus
  • Hiusten harjaaminen tai letitys
  • Hartioiden hierominen
  • Kehollinen leikki (vaikka selkään piirtäminen)
  • Sohvalla pötköttely vierekkäin

Lue lisää kosketuksen vaikutuksesta stressioireisiin!

2 Yhdessä oleminen

Yhdessä aikuisen ja perheen kanssa vietetty kiireetön, mukava aika on äärimmäisen tehokas lääke stressioireisiin. Ei todellakaan tarvitse järjestää reissua Linnanmäelle tai mennä kirpputorille pyörimään väen tungokseen. Tehkää jotakin rauhallista, mistä kaikki pidätte.

Tilatkaa esimerkiksi pizzaa ja pitäkää leffamaraton. Menkää kiireettömälle metsäretkelle. Kuunnelkaa äänikirjoja ja piirtäkää tai torkahdelkaa samalla. Ota sinäkin samalla pieni palautumishetki omasta kiireestäsi!

stressaantunut lapsi
Mukava yhteinen tekeminen rentouttaa lasta tehokkaasti

3 Arjen rauhoittaminen

Stressaantunut lapsi tarvitsee aikuisen apua arjen rauhoittamiseen. Mieti, missä kaikessa voitte höllätä ja tee ainakin väliaikaisia muutoksia. Voitteko jättää jonkun harrastuksen tauolle? Voitteko jättää joitakin kyläilyjä tai juhlia väliin? Voiko lapsi pitää vapaapäivän koulusta ja keskittyä kotona läksyjen tekemiseen ja palautumiseen?

Jos olet itse hyvin kiireinen, mieti miten sinä voit väljentää aikatauluasi, jotta voit olla enemmän lapsesi kanssa. Voiko siivoussa tai ruoanlaitossa höllätä? Entä menoissa, johon et itsekään oikein jaksaisi mennä?

4 Stressinsäätelyn opettaminen

Yksi stressiä pitkällä tähtäimellä vähentävä tekijä on se, että lapsi oppii a) tunnistamaan stressinoireita itsessään b) säätelemään stressiä ja palautumaan.

Vanhempi voi monin tavoin auttaa lasta säätelemään tunteitaan. Lisätietoa tunnesäätelystä täältä!

Hyviä keinoja stressinsäätelyyn, joita voi lapselleen opettaa:

  • Rauhallinen tekeminen
  • Lepo
  • Mieluisten asioiden tekeminen
  • Mielikuva- ja rentoutumisharjoitukset
stressaantunut lapsi
Mielen ja kehon yhteyden vahvistaminen on tärkeä mielenterveystaito

 

Kokeilkaa lapsen kanssa vaikka näitä rentoutumisharjoituksia! Mielen ja kehon yhteyden vahvistaminen on tärkeä mielenterveystaito!

Suomen Mielenterveysseura on kehittänyt hienon animaation rentoutumisen harjoitteluun!

Lue lapsen psyykkisestä vapaapäivästä: Mielelle lepopäivä

Lue myös: Ylivilkas lapsi päiväkodissa

Mitä ajatuksia teksti herätti sinussa? Minkälaiset stressinsäätelykeinot toimivat sinulla? Entä lapsellasi? Kommentoi alle! Jos ajattelet kirjoituksesta olevan hyötyä muillekin, jaa sitä eteenpäin! FamilyBoostia voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä. Mukavaa, kun löysit seuraamme!

Kerro kaverille:
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+
Follow Julia Pöyhönen:

Julia Pöyhönen on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php