Rauhoita kehosi – kesytä tunteesi!

with Ei kommentteja

Tunteet ovat hyvin kehollisia kokemuksia. Iloisena hymyilyttää ja keho tuntuu kepeältä, jännitys pakahduttaa rintakehää, suru käpertää myttyyn ja koko kehon täyttävä lataus purkautuu kyynelinä. Tunteet herättävät meissä joukon erilaisia tuntemuksia, kaikille hieman erilaisia.

Joskus tunteiden ja niiden herättämien kehollisten reaktioiden välinen yhteys on selvä; ”minulla on lämmin olo, koska olen niin onnellinen!”  Toisinaan taas tunteen ja kehon reaktioiden välinen yhteys on piilossa. Kehossa voi olla esimerkiksi erilaisia omituisia särkyjä, joita ei osaa yhdistää mihinkään ja pahimmillaan pelkää olevansa vakavasti sairas. Taustalla voi kuitenkin olla piileskeleviä voimakkaita tunteita, jotka eivät ole päässeet esiin tai joiden käsittely on vaikeaa.

Tunteet vaikuttavat niin voimakkaasti kehoon, sillä tunteiden perimmäinen tarkoitus on valmistella toimimaan; esimerkiksi hyökkäämään, pakenemaan, piiloutumaan tai lähestymään muita. Tunteet auttavat kehoa selviytymään erilaisissa tilanteissa.

Kuitenkin selviytyminen vaatii meiltä nykymaailmassa erilaisia asioita kuin lajinkehityksen alussa. Sen vuoksi kehon voimakkaat reaktiot saattavat myös ohjata meitä hyvinvoinnin kannalta vääränlaiseen toimintaan. Tunnekehoyhteys ja tunnetaidot varmistavat sen, että voimme itse päättää, miten haluamme toimia missäkin tilanteessa sen sijaan, että menisimme täysin tunteidemme ohjaamaan suuntaan.

rauhoita

Tunnekehoyhteys vahvistuu lapsesta lähtien

Tärkeä osa tunnetaitoja on ymmärtää tunteen ja kehon välinen yhteys. Miltä tunteet juuri minusta tuntuvat ja missä? Miten minä reagoin kehollisesti erilaisissa tunnetilanteissa? Millaiselta viha tuntuu kehossani? Entä tyytyväisyys? Miltä tuntuvat ahdistus tai kateus? Miten pystyn rauhoittamaan kehoni? Miten pystyn säätelemään tunteitani oman kehoni avulla?

Onnistuneeseen tunnekehoyhteyden ymmärtämiseen tarvitaan tunnesanoja. Jotta tunteita pystyy luokittelemaan ja yhdistämään sekä niitä herättäviin tilanteisiin että niiden herättämiin kehollisiin reaktioihin, tarvitaan niille sanoja: loukkaantunut, riemastunut, syyllisyys, rakkaus…

Tunnesanoja voi harjoitella vaikka tunnekorttien avulla. Tunnekorttien käyttö on lapsille mieluinen ja helppo tapa yhdistää tunnetilaa ja sanaa toisiinsa.

Rauhoita kehosi Fannin avulla!

Kehon rauhoittaminen on tehokas tunnesäätelykeino. Kun pystyy rauhoittamaan oman kehonsa, tunteiden voimakkuus laskee, mikä taas auttaa tunteiden käsittelyssä ja ylipäänsä siinä, että pystyy toimimaan eri tilanteissa ilman, että menee ihan lukkoon tai tulee ylilyöntejä.

Kirjassa Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari puhuttiin siitä, miten tärkeää tunnesäätelyn harjoittelu on, jotta tunteet pysyvät helpommin hallittavassa ja siedettävässä voimakkuudessa. Tunteita pystyy säädellä pääosin kahta reittiä; omalla toiminnalla ja omilla ajatuksilla. Fanni ja liian jännittävä yö -kirja opastaa, miten omien ajatusten avulla voidaan säädellä tunteiden voimakkuutta. Fanni ja levoton liikeri -kirja keskittyy siihen, miten omaa kehoa voi käyttää apuna rauhoittumisessa.

”Ralf-liikeri odottaa malttamattomana tulevaa leijonalauman kokoontumista. Tänä iltana hän pääsee sinne isänsä kanssa ensimmäistä kertaa! Päivän mittaan jännitys ja levottomuus kuitenkin yltyvät aivan hallitsemattomiksi, eikä ystävien kanssa leikkimisestä tule mitään. Lammen rannalla ystävykset tapaavat vilkkaan kengurunpoikasen, jolla on Ralfille ehdotus. Onnistuuko Ralf rauhoittumaan kengurun keinon avulla?

Omien tunteiden voimakkuuteen voi vaikuttaa sillä, miten toimii ja mitä ajattelee. Taito rauhoittaa oma keho on tärkeä tunnesäätelykeino. Kirjan tarinan ja siihen liittyvien tehtävien avulla opitaan helppoja toiminnallisia rauhoittumiskeinoja, joita lapsi tarvitsee voimakkaiden tunteiden säätelemiseen ja levottomuuden taltuttamiseen.”

Kirjan tarinassa harjoitellaan syvähengitystä, joka on yksi helpommista ja samalla ehkä hankalimmista kehon rauhoittamiskeinoista. Vaikka hengittäminen on automaattista ja osaamme hengittää rauhallisesti esimerkiksi nukkuessa, lapselle voi olla hyvin vaikeaa hahmottaa syvähengittämisen tekniikkaa, etenkin silloin, kun hän on voimakkaan tunteen vallassa. Tärkeää harjoittelussa onkin se, että sitä tehdään silloin, kun lapsi on rauhallinen. Yksi luontevimmista kohdista harjoitella syvähengitystä on nukkumaan mennessä.

Fanni ja levoton liikeri -kirja esittelee lisäksi useita vaihtoehtoja, miten eri aistien avulla voi rauhoittaa kehonsa. Kaikki olemme erilaisia, joten jokaisen täytyy löytää itselle parhaiten toimivat keinot.

rauhoita
Rauhoita kehosi Fannin ja levottoman liikerin avulla!

Tehtävä tunteiden tutkiskeluun:

Tämän mielikuvaharjoituksen avulla voit harjoitella tunteiden tutkimista ja niiden vaikutusta kehoon. Rauhoita itsesi harjoituksen äärelle. Vaikka mielikuvaharjoituksen aikana tunteet harvoin tuntuvat yhtä voimakkailta kuin tunteita herättävissä aidoissa tilanteissa, siinä usein saa hyvin kiinni siitä, mitä tunteiden kehollisuus on ja mitä se omalla kohdalla tarkoittaa.

Mitä huomasit tehdessäsi mielikuvaharjoitusta? Tunsitko tunteet kehossasi? Koitko jotain yllättävää?

Mielikuvaharjoituksen lisäksi kiinnitä seuraavan viikon ajan huomiota siihen, miten kehosi reagoi tunteisiin, kun olet esimerkiksi iloinen, ärtynyt, jännittynyt, ahdistunut, onnellinen tai rauhallinen.

Mitä ajatuksia teksti herätti sinussa? Kommentoi! Jos ajattelet kirjoituksesta olevan hyötyä muillekin, jaa sitä eteenpäin! FamilyBoostia voi seurata myös Facebookissa ja Instagramissa. Seuraa myös Fannia Facebookissa. Mukavaa, kun löysit seuraamme!

rauhoita

Lue lisää tunteista:

https://familyboost.fi/miksi-kiukku-on-niin-vaikea-tunne/

https://familyboost.fi/fannin-tunnetaitokortit/

https://familyboost.fi/miten-kirjojen-avulla-voi-opettaa-tunnetaitoja/

https://familyboost.fi/tunnetaitotalkoot_aloitus/

https://familyboost.fi/tunnesaately-haltuun/

https://familyboost.fi/hapea-nakertaa-lapsen-itsetuntoa/

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Follow Julia Pöyhönen:

Julia Pöyhönen on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php