Vanhemman kysymys: Muuttaminen lapsen kanssa

Joskus perheelle saattaa tulla eteen tilanteita, joissa muuttaminen lapsen kanssa uudelle paikkakunnalle tulee ajankohtaiseksi. Iästä, luonteesta ja elämäntilanteesta riippuen lapset sopeutuvat muuttoon suhteellisen vaivatta tai voivat kipuilla sitä voimakkaasti tai pitkäänkin.

Saimme vanhemmalta kysymyksen, johon vastaamme nyt blogissa.

”Minua mietityttää muuttaminen lapsen kanssa. Olemme muuttamassa muutaman kuukauden päästä uudelle paikkakunnalle 3- ja 8-vuotiaiden lasten kanssa. Miten voimme valmistella lapsia muuttoon?”

muuttaminen lapsen kanssa

Ennakoi

Ideaalitilanteessa vanhemmat tietävät muutosta sen verran etukäteen, että aikaa muuttoon valmistautumiseen lapsen kanssa jää riittävästi. Muutama kuukausi on etenkin 8-vuotiaan kohdalla hyvä aika, eikä pidemmästäkään ajasta ole haittaa. Kahdeksanvuotiaalle on jo usein muodostunut sellainen kaveripiiri, josta luopumiseen on hyvä pystyä rauhassa valmistautumaan. 

Ennakointi on siis yksi tärkeä periaate, kun muuttaminen lapsen kanssa on ajankohtaista. Kerro lapselle muutosta etukäteen, hyvästelkää vanha koti ja tutustukaa uuteen kotiin kaikessa rauhassa. Lastenpsykiatri Janna Rantala kirjoitti mielestäni hyvin, että muutosta kannattaa kertoa lapselle silloin kun siitä kertoo muullekin lähipiirille. Salailusta on lapsen kannalta harvoin hyötyä ja lapsi vaistoaa herkästi esimerkiksi perheen muuttuneen ilmapiirin.

Juttele

Pidä muutto arkisessa keskustelussa mukana, vaikka siihen olisi vielä aikaa. Mikäli lapsi ei ole aiemmin elämässään muuttanut, tai mikäli aiemmasta muutosta on kulunut useampi vuosi aikaa, on muuttaminen lapselle usein aika epämääräinen käsite. Lapsen on vaikea hahmottaa mielessään, millaista uusi arki tulee olemaan. Mikä tulee muuttumaan, mikä pysyy ennallaan? Kerro lapselle muutosta käytännönläheisesti. Varsinkaan kolmevuotias ei vielä kykene tulevaan suuntaavaan abstraktiin ajatteluun. Voit kertoa lapselle, milaiseen taloon muutatte, ketä siellä tulee asumaan, onko lapsella oma huone ja niin edelleen. Erityisesti 3-vuotiaan kanssa voi myös lainata kirjastosta muuttoa käsitteleviä lastenkirjoja.

Alle kouluikäinen saattaa miettiä vanhemmalle kummalliseltakin tuntuvia asioita, kuten miten käy lapsen lempileluille ja muuttaako myös sisarus uuteen kotiin. Varaa aikaa muutosta juttelemiselle rauhallisessa tilanteessa ja useampana kertana. Kahdeksanvuotias osaa ehkä ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan jo aika taitavastikin ja pystyy kysymään häntä askarruttavia asioita. Sinulla ei tarvitse olla valmiita vastauksia lapsen kysymyksiin. Riittää, että olet kuulolla ja kiinnostunut lapsen ajatuksista. Tarvittaessa selvitystä vaativiin asioihin voi palata myöhemmin uudestaan.

Hyvästelkää vanha koti

Miettikää yhdessä, miten juuri te haluaisitte hyvästellä vanhan kodin ja nykyisen paikkakuntanne tärkeät ihmiset. Järjestättekö läksiäisjuhlat, ketä sinne kutsutaan, mitä siellä tehdään? Missä suosikkipaikoissanne nykyisellä paikkakunnalla haluaisitte vielä käydä?

Vanhasta kodista voi myös ottaa kuvia, jotka voivat olla jatkossa tärkeitä muistoja. Saisiko 8-vuotiaan innostumaan valokuvausprojektista, jossa hän voisi ottaa kuvia perheenjäsenistä arkisissa puuhissaan vanhassa kodissa? Tai tekisikö hän kodista / asuinkaupungista esittelyvideon?

Kuvia voi katsella ja vanhasta kodista jutella myös muuton jälkeen. Vanhassa kodissa ja sillä paikkakunnalla asuttu aika on yksi tärkeä jakso teidän perheenne historiassa.

Tutustukaa uuteen kotiin

Samalla kun hyvästelee vanhaa kotia ja asuinpaikkaa, voi suunnata tulevaan. Millainen on tuleva kotipaikkanne ja kotinne? Uudella paikkakunnalla voi mennä käymään tai jos se ei onnistu, sieltä voi katsella kuvia. Millaista uusi arki tulee olemaan? Millainen on 8-vuotiaan koulumatka? Onko kodin lähellä leikkipuistoa? Kuuntele lasten aloitteita — millaisista asioista he ovat kiinnostuneita uuteen kotipaikkaan liittyen?

Anna tilaa tunteille

muuttaminen lapsen kanssa

Muuttoon liittyy lapsilla usein ristiriitaisia tunteita. Lapsi saattaa olla innoissaan uusista ympyröistä, mutta ei ole lainkaan tavatonta, että lapsi on voittopuolisesti surullinen muutosta puhuttaessa. Ikävän, pettymyksen ja jännityksen tunteet kuuluvat monella muuttoon valmistautumiseen. Moni lapsi myös reagoi muutoksiin kiukulla. On tärkeää hyväksyä lapsen kielteisetkin tunteet, vaikka itse ajattelisi muuttoa myönteisenä asiana.

Erityisesti silloin, jos muuttoon liittyy jokin toinenkin suuri elämänmuutos, kuten vanhempien ero, on ymmärrettävää, että lapsi reagoi muuttoon voimakkaasti. Vaikka sinun ei toki edelleenkään tarvitse hyväksyä lapselta huonoa käytöstä, kuten toisten satuttamista, on tärkeää, että pidät mielessäsi, että lapsi saattaa reagoida muuttoon ja olla sen vuoksi esimerkiksi tavallista ärtyisämpi tai levottomampi. Kyse ei ole siis esimerkiksi siitä, että sinä olisit vanhempana huono tai tehnyt vääriä päätöksiä. Muutoksiin tottuminen vain vie aikaa monella.

Jotta lapsi kokisi tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi, on tärkeää, että otat tunteet vastaan (”mä huomaan, että sä oot nyt tosi kiukkuinen”, ”onpa kurja kuulla, että sulla on nyt noin surullinen olo”). Tunteet ovat aina tärkeitä ja kertovat meille olennaisia asioita. Esimerkiksi surun tunne auttaa luopumaan vanhasta ja kertoo, mikä on meille merkityksellistä.

Voit myös jutella lapselle omista tunteistasi. Miten tunnet olosi haikeaksi, ja toisaalta olet innoissasi esimerkiksi uudesta isommasta asunnosta. Mikäli muuton järjesteleminen aiheuttaa sinussa stressiä tai ärtyneisyyttä, voit kertoa myös tästä lapselle.

Muutto ja muutokseen sopeutuminen vaatii energiaa, niin aikuisilta kuin lapsiltakin. Sen lisäksi, että tutustuu muuton jälkeen uuteen kotipaikkakuntaan, on hyvä pitää arjessa rauhallisia hetkiä, kun voi vaan olla yhdessä tekemättä sen kummempia, ladata akkuja. Vaikka kotipaikkakunta muuttuu, oma perhe pysyy.

Suuntaa myönteisesti tulevaan

Älä mitätöi lapsen tunteita, vaan osoita, että olet hänen puolellaan (”toi on tosi ymmärrettävää, että sä oot surullinen siitä, että sun kaverit jää tänne”). Sen lisäksi, että annat tilaa lapsen kielteisille tunteille, pidä yllä myös myönteistä keskustelua muutosta: Vaikka muuttaminen tuntuisi nyt hankalalta, sinä uskot, että se on loppupeleissä hyvä asia teidän perheelle. Lapsi löytää uusia kavereita, uusi paikkakunta mahdollistaa ehkä uudenlaisia harrastuksia, asutte lähempänä isovanhempia, ja niin edelleen. Löydä muuton hyvät puolet ja juttele niistä lapsen kanssa.

Erityisesti 8-vuotiaan kanssa on myös hyvä jutella siitä, miten jatkossa pidätte yhteyttä vanhalle kotipaikkakunnalle jääviin tuttuihin. Nykyaika onneksi mahdollistaa yhteydenpidon vaivatta! Lapsi saa itse omassa tahdissaan määritellä, miten ja kuinka usein haluaa pitää yhteyttä vanhoihin kavereihinsa.

muuttaminen lapsen kanssa

Onko muuttaminen lapsen kanssa ollut teidän perheessä ajankohtaista? Miten sinä olet valmistellut lasta muuttoon?

***

Mikä lapsen kehitykseen tai vanhemmuuteen liittyvä kysymys sinua mietityttää? Haluaisitko kertoa perheesi tarinan blogissamme? Klikkaa kuvaa ja ota meihin yhteyttä!

Lue myös aikaisempi vanhemman kysymys, johon vastasimme blogissa:

Vanhemman kysymys: Mitä jos lapseni ei uskalla olla yksin kotona?

Kerro kaverille:
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+
Follow Psykologi Heidi Livingston:

Heidi Livingston on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php