Miten luoda toimiva iltarutiini

Onko ilta yhtä hulabaloota eikä nukahtamisesta tule mitään? Vastusteleeko lapsi sänkyyn menemistä? Tuntuuko, että koko ilta kuluu kelloa katsoessa? Voi olla aika tarkistaa lapsen iltarutiini!

Toimiva iltarutiini rauhoittaa perheen arkea ja helpottaa lapsen nukahtamista. Rutiinit saattavat vanhemmasta tuntua tylsiltä, mutta lapselle ne ovat tärkeitä. Rutiinit tuovat lapsen arkeen ennakoitavuutta. Lapsi ei pysty vielä tekemään isoja päätöksiä koskien omaa elämäänsä, mutta rutiinien avulla hän tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä lisää lapsen turvallisuudentunnetta. Lisäksi hyvin treenattu iltarutiini auttaa lasta nukahtamaan nopeammin.

iltarutiini
Toistuva iltarutiini lisää lapsen turvallisuudentunnetta ja auttaa lasta nukahtamaan.

Toimiva iltarutiini tähtää rauhoittumiseen

Luo toistuva, napakka rutiini.

Joskus tuntuu, että iltarutiineihin menee pieni ikuisuus. Lapsi siirtelee iltapuuroa kulhon reunasta toiseen eikä tunnu millään saavan yöpukua päälleen. Tämän seurauksena lapsi on jälleen nukkumassa aivan liian myöhään. Vanhempi saattaa tällöin päättää, että aloittaa sänkyyn valmistautumisen vielä puoli tuntia aiemmin.

Sen sijaan, että lohkaisisit iltarutiineihin vielä suuremman osan lyhyestä illasta, koetakin tiivistää rutiineja. Lapset eivät ole vielä kovin taitavia ohjaamaan omaa toimintaansa. Heitä auttaa se, että aikaa on rajattu määrä käytettävissä: kun iltapalan pituus onkin 15 eikä 45 minuuttia, lapsen on helpompi pitää fokus syömisessä.

Lapset eivät myöskään hahmota aikaa samalla tavalla kuin aikuiset. Jos iltarutiinit kestävät kaksi tuntia, lapsi ei hahmota, että koko tämä aika tähtää nukkumaanmenoon. Kaksi tuntia on pienelle lapselle todella pitkä aika.

Kun iltarutiini on riittävän napakka ja toistuu joka ilta samanlaisena, lapsen aivot alkavat oppia, että iltarutiini tähtää nukahtamiseen. Näin aivot alkavat valmistautua nukahtamiseen jo ennen kuin lapsi on peiton alla sängyssä. Lopettakaa villit ja lasta aktivoivat leikit ja himmentäkää valot, kun iltarutiinit alkavat.

Ole realistinen.

Toistuva iltarutiini auttaa sekä lasta että vanhempaa, kun kumpikin tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mitä vanhempi odottaa lapselta. Ei ole kuitenkaan tarkoitus, että iltarutiini nostaa perheenjäsenten stressitasoja. Sinä tunnet itsesi ja lapsesi parhaiten. Ei ole ehkä realistista, että lapsi vaihtaa yöpuvun minuutissa, vaikka hän siihen periaatteessa pystyisikin. Iltarutiinia ei välttämättä myöskään kannata kopioida naapurilta, sillä jokainen perhe on rytmiltään erilainen. Älä siis luo sellaisia odotuksia, jotka eivät ole realistisia.

Sisällytä rutiiniin rauhoittumiseen tähtäävää tekemistä ja yhteinen mukava hetki.

Lapset kaipaavat vielä aikuisen apua säätelemään omaa aktiivisuustasoaan. Mikäli lapsen on vaikea rauhoittua nukkumaan, mieti, mikä olisi lasta rauhoittavaa tekemistä: suihku/kylpy, yhteinen iltapalahetki, sadun lukeminen, hierontatuokio?

Joskus lapset vastustelevat nukkumaanmenoa, sillä yö tarkoittaa heidän mielessään eroa vanhemmasta. Tällöin auttaa, jos vanhempi ja lapsi ehtivät viettää illalla kiireettömän hetken yhdessä. Erityisen tehokkaasti yhteinen hetki täyttää lapsen hellyyskiintiötä, kun vanhemman huomio on täysin lapsessa ja se sisältää lähekkäin olemista.

Yhdessä lukemisella on monia hyötyjä, minkä vuoksi iltasatu kannattaa liittää osaksi iltarutiineja jo pienellä lapsella. Ihan pienelle lapselle voi lukea aina saman sadun, lorutella saman lorun tai laulaa saman laulun. Näin lapsi oppii yhdistämään tietyt sanat nukkumaanmenoon.

Kerro lapselle, mitä iltarutiiniin sisältyy tai suunnittele rutiini yhdessä lapsen kanssa.

Lapsen kannalta on tärkeää, että hän tietää mahdollisimman tarkasti, mitä häneltä odotat. Kirjoittakaa rutiini jääkaapin oveen listaksi tai hyödyntäkää kuvia rutiinin visualisoimisessa. Kun rutiini on paperilla ylhäällä, lapsen on helpompi ohjata omaa toimintaansa.

Jos lapsi vastustelee leikkien lopettamista ja siirtymistä iltarutiineihin, katso täältä vinkit siihen, miten voit helpottaa siirtymätilanteita.

Ole tarpeen mukaan lapsen tukena.

Vaikka rutiini olisi moneen kertaan toistettu, saattaa lapsi edelleen tarvita vanhemman apua sen läpiviemisessä. Jos lapsella on taipumuksena esimerkiksi jäädä haaveilemaan omiin maailmoihinsa, tarvitsee hän luultavasti edelleen vanhemman muistuttelua rutiinin seuraavasta vaiheesta. Lapsi saattaa myös kaivata vanhemman huomiota erityisesti juuri illalla väsyneenä pitkän päivän päätteeksi.

Usein vanhempi pääsee itse helpommalla, kun hyväksyy lapsen tarpeen saada vanhemmalta tukea nukahtamiseen valmistautumisessa. Lapsi voi osoittaa omatoimisuuttaan sitten muissa tilanteissa päivän mittaan.

Ymmärrä lapsen temperamenttia.

Jokainen lapsi on erilainen sen suhteen, kuinka helposti hän solahtaa rutiineihin. Tähän vaikuttaa lapsen temperamentti, muun muassa rytmisyyden piirre. Rytmisyys näkyy jo vauvoilla: yksi vauva löytää jo muutamassa kuukaudessa luonnollisen uni-valverytmin, kun toinen vauva nukkuu miten sattuu ja ennakoimattomia pätkiä, vaikka vanhemmat koettaisivat luoda rutiinia.

Myös sellaiset lapset, joilla on matala rytmisyys kuitenkin hyötyvät iltarutiinista. Nämä lapset vain vaativat vanhemmalta hieman enemmän, jotta rutiini saadaan toimimaan. Ole siis itsellesi armollinen, kun koetat luoda perheeseen uutta rutiinia.

Millainen iltarutiini toimii teidän perheessänne? Kommentoi alle! Jos ajattelet kirjoituksesta olevan hyötyä muillekin, jaa sitä eteenpäin! FamilyBoostia voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä. Mukavaa, kun löysit seuraamme!

Lue myös:

Lapsen pelot: Miten auttaa lasta yöllisten pelkojen kanssa?

Lähdön hetki – miten auttaa lasta siirtymätilanteissa?

Kuvatuki helpottaa arjen rutiineja

Viikkokalenteri jäsentää lapsen arkea

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Google+
Google+
Follow Psykologi Heidi Livingston:

Heidi Livingston on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php