Miten kannustaa lasta olemaan kiva kaveri?

with Ei kommentteja

Kannustusryhmä: Meidän kannustustarinamme

Kannustusryhmä on tärkeä kampanja, jossa syrjimistä ehkäisevään ja muita kunnioittavaan toimintaan kannustaa presidentti Sauli Niinistö sekä Robin ja Diandra.

The FamilyBoost on innolla mukana kannustusryhmässä kaikkia kunnioittavan Suomen puolesta! The FamilyBoost on vuoden 2017 alussa toimintansa aloittanut yritys, jonka tavoitteena on olla lapsiperheiden ja vanhempien tukena ja madaltaa kynnystä saada luotettavaa ja tehokasta apua erilaisiin vanhemmuuden haasteisiin. Olemme olleet todella otettuja ja iloisia siitä kannustuksesta, mitä olemme saaneet ympärillämme olevilta ihmisiltä. Palvelumme on otettu erittäin lämpimästi vastaan, mikä on antanut meille entistä enemmän intoa jatkaa ja kehittää uudenlaista konseptiamme eteenpäin. Haluamme siis kiittää sydämellisesti kaikkia tukijoitamme kannustavista sanoistanne, tykkäyksistänne ja tuestanne!

Haluamme jatkaa kannustamisen tärkeää teemaa jakamalla vinkkejä vanhemmalle siihen, miten lastaan voi kannustaa olemaan hyvä kaveri muille.

kannustaa

Miten kannustaa lasta olemaan kiva kaveri?

Vanhemmat ovat aitiopaikalla opettamassa lapsilleen sitä, miten olla kiva kaveri muille. Lapsi alkaa opettelemaan sosiaalisia taitoja ihan vauvaikäisestä lähtien ja vanhemmat voivat monella tavalla vaikuttaa siihen, että lapsesta kasvaa itseään ja muita kunnioittava koululainen ja myöhemmin aikuinen.

Olemme koonneet vanhemmalle viisi vinkkiä siihen, miten hän voi kannustaa lastaan olemaan kiva kaveri muille.

1) Sanoita ja mallinna

Jo aivan pientä taaperoa voi alkaa kannustaa kohti hyviä kaveritaitoja. Ole lapsen lähellä, kun hän leikkii muiden lasten kanssa, jotta voit auttaa lasta tarvittaessa ja pystyt kehumaan lasta heti, kun hän toimii mukavalla tavalla toisia kohtaan. Kun huomaat lapsesi hyvän käytöksen, se lisääntyy!

Kun lapsesi leikkii toisen vieressä vaikka hiekkalaatikolla, ole lähellä ja sano ääneen myönteisellä ja rauhallisella äänellä, miten lapsi voi mukavalla tavalla ottaa muut huomioon. Kehu lasta, kun hän toimii toivotulla tavalla.

”Haluaisitko tuon lapion? Sano, saisinko lapion, kiitos”
”Kylläpä te leikitte yhdessä ystävällisesti”
”Näyttää siltä, että tuo tyttö haluaisi tulla mukaan, kysy häneltä haluaako hän tulla mukaan”
”Haluaisitko sinä mennä noiden lasten kanssa leikkimään hippaa? Mene heidän luokseen ja sano, saanko tulla mukaan leikkimään”
”Olitpa ystävällinen veljelle, kun annoit hänen lainata leluautoasi”
”Sinä jaksoit odottaa vuoroasi todella kärsivällisesti!”
”Kiitos, kun olet niin joustava leikkikaveri”

Mitä pienempi lapsi, sitä konkreettisempia sanoja hän tarvitsee vanhemmaltaan malliksi, jotta uskaltautuu juttelemaan muille lapsille. Voit auttaa tällä tavalla vieraitakin lapsia. Sano ääneen myös heidän hyviä tekojaan ja sanoita, miten he voisivat seuraavaksi toimia, jos huomaat, että lapsi on pulassa. Siten koko kylä kasvattaa lapsiamme hyvässä hengessä.

Kouluikäisen lapsen kanssa voi kotona miettiä etukäteen, miten hän voisi ratkaista pulmatilanteita kavereiden kanssa niin, että kaikille jää hyvä mieli.

Kun keskustelet lapsesi kanssa kunnioittavaan ja ystävälliseen sävyyn, hän oppii myös itse puhumaan tällä tavalla muiden kanssa.

2) Ole kiinnostunut lapsen kavereista ja sosiaalisista verkostoista

Tutustu lapsesi kavereihin ja kavereiden vanhempiin, jotta tiedät, kenen kanssa lapsesi leikkii ja liikkuu. On tärkeää, että voit tarvittaessa olla kavereiden vanhempiin yhteydessä. Hyvät yhteydet aikuisten välillä suojaavat lapsia tehokkaasti!

Kysele lapseltasi usein kenen kanssa hän viettää aikaa päiväkodissa/koulussa/vapaa-ajalla. Kysele myös ryhmädynamiikasta; minkälainen ilmapiiri luokassa on? Onko kaikilla kavereita? Kuka leikkii kenenkin kanssa? Kiusataanko ketään?

Jos lapsellasi ei ole kavereita, auta häntä saamaan niitä! On äärimmäisen tärkeää, että jokaisella lapsella on joku omanikäinen kaveri, jonka seurassa voi olla oma itsensä. Kutsu lapsia teille kylään ja auta tutustumisessa, ilmoita lapsi harrastukseen, josta hän on erityisen kiinnostunut ja auta lasta siellä tutustumaan muihin, etsi lapselle kavereita naapurustosta tai omasta verkostostasi. Kunnallasi voi olla myös erilaisia palvelumuotoja, jotka auttavat lasta verkostoitumaan. Kysy apua päiväkodilta tai koululta!

3) Opeta lapsi kunnioittamaan muita myös somessa

Näytä lapselle mallia siinä, miten somessa käyttäydytään. Somessa helposti oikean ja väärän rajat haperoituvat ja hämärtyvät. On hienoa, että kaikki voivat ilmaista asioista oman mielipiteensä, mutta toisten kunnioittamista ei saa silloinkaan unohtaa!

Opeta lapsesi sanomaan somessa vain sellaisia asioita, jotka hän olisi valmis sanomaan toiselle suoraan kasvotusten. Selitä myös mitä vaaroja on siinä, ettei tekstistä voi erottaa äänensävyjä tai tarkoitusperiä. Somessa väärinymmärrysten vaara on suuri.

Tiedä, mitä lapsesi tekee kännykällä ja miten hän kommunikoi somessa muiden ihmisten kanssa.

4) Puutu kiusaamiseen

Kun huomaat kiusaamista, puutu siihen. Kiusaamiseen puuttuminen ei ole vain lasten, vanhempien tai koulun velvollisuus vaan se on ihan kaikkien vastuulla. Muista, että myös jonkun jättäminen ulos ryhmästä on kiusaamista!

Kiusaaminen on yleensä aina ryhmäilmiö ja on syytä miettiä syvemmin, miksi esimerkiksi jollakin luokalla kiusataan. Eikö oppilailla ole ryhmässä turvallinen olo? Onko luokassa vaara jäädä yksin? Mikä lapsia motivoi kiusaamiseen?

Kun kiusaamista ajatellaan enemmän ryhmäilmiönä, on siihen puuttuminen myös tehokkaampaa, kuin jokaisen kiusaamistilanteen puiminen asianomaisten kanssa erikseen. Ottakaa jokainen kiusaamistilanne vakavasti ja isolla joukolla näyttäkää lapsille mallia siitä, miten muita kohdellaan kunnioittavasti ja mitä heiltä odotetaan.

Ole itse aktiivinen ja kysy, miten voit olla apuna kiusaamisen vähentymisessä.

5) Hae apua

Vältä mustavalkoista ajattelua ja kiusaajien leimaamista ongelmatapauksiksi. Kiusaaja tarvitsee rajoja, ymmärrystä ja apua. Kiusaajalla on aina epävarma olo itsestään ja hänellä ei ole kaikki hyvin. Usein kiusaamista tapahtuu sen vuoksi, että halutaan pitää oma asema vahvana ryhmässä: ei siis haluta jäädä yksin. Kiusaamista voi myös tapahtua sen vuoksi, että lapsella on paha olla ja hän voi huonosti. Kiusaamiseen liittyy lisäksi se, ettei ole keinoja ratkaista ongelmatilanteita myönteisellä tavalla.

Jos lapsesi kiusaa, hae ulkopuolista apua. Apua saa matalalla kynnyksellä joka kunnassa esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnasta tai koulupsykologilta ja koulukuraattorilta. Jotta kiusaaminen loppuu, myös kiusaajan tarpeet on otettava huomioon.

Jos lapsesi on kohdannut kiusaamista, voi olla hyödyllistä hakea lapselle ulkopuolista apua kokemusten läpikäymiseen. Lapsi tarvitsee lisäksi tukea siihen, miten hän voi rakentavalla tavalla puolustaa itseään ja saada apua vaikeissa tilanteissa.

kannustaa

Perusta oma kannustusryhmä!

Kannustamme kaikki järjestämään omia kannustusryhmiä! Vanhemmat ovat aina oman lapsensa tärkein kannustusryhmä ja tekevät siinä ainutlaatuisen tärkeää työtä. The FamilyBoost taas seisoo vanhempien takana kannustamassa heitä kasvatustyössään. Tehdään yhdessä satavuotiaasta Suomesta entistäkin kannustavampi ja hyvä paikka olla ja elää.

Miten sinä aiot kannustaa muita?

Kerro kaverille:
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+
Follow Julia Pöyhönen:

Julia Pöyhönen on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php