Mitä jos vihaan lastani?

with Ei kommentteja

Miksi vihaan lastani

Vihaan lastani, olenko huono vanhempi? Suhde omaan lapseen on niin läheinen ja tiivis, että ei ole harvinaista, jos vanhempi tuntee joskus myös suoranaista vihaa lastaan kohtaan. Ohimenevänä tunteena tämä on täysin normaalia.

Joskus kuitenkin vihantunne on pysyvämpää ja saattaa ikäänkuin jäädä päälle ja värjätä suhteen lapseen kielteiseksi. Vanhempaa saattaa jopa kaduttaa, että päätti hankkia lapsia. Tällaisessa tilanteessa kannattaa pysähtyä miettimään tarkemmin, mistä tunne herää ja mitä sen muuttamiseksi voi tehdä.

Usein pitkittyneet vihantunteet ovat seurausta siitä, että vaatimukset, mitä lapsen kautta vanhempaan kohdistuu ovat liiallisia vanhemman voimavaroihin nähden. Lapsi saattaa olla esimerkiksi erityisen uhmakas tai vaatia kehityksellisten pulmien vuoksi vanhemmalta paljon hoivaa ja huolenpitoa. Toisaalta jos vanhemman voimavarat ovat aivan lopussa, esimerkiksi masennuksen takia, myös ”tavalliset” lapsenhoitoon liittyvät rutiinit ja vastuu voi tuntua liialliselta.

Itseään on turha syyttää omista tunteistaan, mutta niitä olisi syytä kuunnella. Ensimmäinen askel onkin tulla tietoiseksi omista vihantunteistaan.

On myös tärkeä hyväksyä se, että vain vanhempi voi muuttaa tilanteen joko yksin tai muiden aikuisten kanssa. Lapsi ei pysty yksin muuttumaan tai vaikuttamaan vanhemman tunteisiin.

vihaan lastani

Vihaan lastani: 6 askelta vihantunteiden muuttamiseen

Alle on listattu ajatuksia, miten voit lähteä avaamaan tunnekokemusta ja ajatuksiasi ja muuttamaan niitä.

1. Juttele jollekin tunteistasi.

Valitse sellainen juttelukaveri, johon luotat. Voit hakea myös ulkopuolista apua. Jos et uskalla tai halua jutella kenenkään kanssa vaikeista tunteistasi, kirjoita niistä itsellesi.

2. Hyväksy tunteesi sellaisina kuin ne ovat,

vaikka se voisi tuntua pelottavalta tai hävettävältä. Muista, että ne ovat vain tunteita ja sinä pystyt itse vaikuttamaan myös siihen, miltä sinusta tuntuu. Vihamieliset ajatuksesi kumpuavat vihan tunteesta ja niitäkin pystyt itse muuttamaan. Mitä enemmän vaikeita ja kielteisiä tunteita muhii itsekseen tai yrittää torjua ja kieltää, sitä vaikeammiksi ne muodostuvat.

3. Tarkastele mistä asioista kokemuksesi koostuu.

Onko koko lapsi mielestäsi ärsyttävä ja häntä on vaikea sietää vai onko jotain tiettyjä tilanteita, jotka ärsyttävät sinua? Pohdi liittyykö vihantunteeseesi myös lapseen liittymättömiä asioita, kuten työ, taloudellinen tilanne, parisuhde, omat tarpeesi?

4. Tarkastele sitten tilanteita, joissa teillä on mukavaa yhdessä lapsesi kanssa,

vaikka hetket kestäisivät vain vähän aikaa kerrallaan. Mieti myös asioita, joista pidät lapsessasi. Missä lapsesi on hyvä? Mistä pidät hänessä? Mikä aiheuttaa sinulle ylpeyttä?

Kirjoita nämä asiat itsellesi ylös ja keksi niitä niin monta kuin mahdollista. Joskus vahvat negatiiviset tunteet kaventavat näkökykyä niin, että huomaa arjessa vain kielteiset asiat vaikka myönteisiäkin olisi runsaasti. On tärkeää, että voit muistuttaa itseäsi hyvistä asioista myös huonoina hetkinä, esimerkiksi lukemalla niistä vihostasi.

5. Mieti ratkaisuja.

Kohdan kolme vastausten perusteella lähde miettimään, minkälaisia ratkaisuja olisi olemassa niihin asioihin, jotka vihantunteen takana vaikuttavat. Tarvitsetko apua lapsesi kasvattamiseen? Tarvitsetko lastenhoitoapua? Tarvitsetko harjoitusta omien tunteiden säätelyyn? Onko sinulla omia tukiverkostoja? Onko sinulla rahahuolia? Tarvitsetko enemmän unta? Oletko huolissasi jaksamisestasi vanhempana?

Mieti, mitkä asiat ovat sellaisia, joihin pystyt itse vaikuttamaan ja mihin tarvitset apua joko tutuiltasi tai ulkopuolisilta auttajilta? Hae rohkeasti apua.

6. Lisää arkeen myönteistä.

Kohdan neljä vastausten perusteella lähde lisäämään arkeen hetkiä, jolloin sinulla on mukavaa lapsesi kanssa. Pidätkö lapsellesi lukemisesta tai onko teille mukavaa, kun katsotte lastenohjelmia yhdessä tai laitatte ruokaa? Hetket voivat olla lyhyitä, esimerkiksi 5-10 minuutin pituisia. Tärkeintä on se, että ne pysyvät mukavina.

Ajattele tietoisesti lapsestasi niitä asioita, joissa hän on hyvä ja joista pidät hänessä. Korvaa tietoisesti mielessäsi heräävät negatiiviset ajatukset myönteisillä tulkinnoilla lapsestasi, sinusta ja elämästäsi.

Onko sinulla ollut vihamielisiä tunteita lastasi kohtaan? Miten olet selvinnyt niiden kanssa?

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Google+
Google+
Follow Julia Pöyhönen:

Julia Pöyhönen on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php