Käsitteet tutuiksi: Mikä on temperamentti?

Kesäkuun alun blogikirjoituksissa käsittelyssä on kaksi kehityspsykologian käsitettä: temperamentti ja kiintymyssuhde.

Tässä kirjoituksessa puhumme temperamentista. Mitä temperamentilla oikeastaan tarkoitetaan ja mitä vanhemman on hyvä tietää temperamentista?

temperamentti

Mikä on temperamentti?

Arkikielessä temperamenttia käytetään usein äkkipikaisuuden synonyyminä: ”hän on tosi temperamenttinen” sanotaan ihmisestä, joka suuttuu nopeasti ja ilmaisee tunteitaan voimakkaasti.

Psykologian alan kirjallisuudessa temperamentin käsitteellä tarkoitetaan kuitenkin ihmisen persoonallisuuden osaa, biologispohjaista tapaa reagoida ympäristöön. Temperamenttia on jokaisella ihmisellä ihan yhtä paljon, mutta temperamentti on jokaisella erilainen.

Temperamentti on kasvatuksesta riippumaton ja on nähtävissä jo vauvoilla. Temperamentti saa vauvat käyttäytymään samassa tilanteessa eri tavoin ja näkyy muun muassa siinä, miten säännöllinen rytmi vauvalle muodostuu, miten hyvin hän viihtyy vieraampien aikuisten sylissä, miten tyytyväinen hän on perusvireeltään ja miten voimakkaasti hän ilmaisee tarpeitaan, kuten nälkää.

Temperamentti on melko pysyvä ja säilyy ihmisen tyylinä reagoida läpi elämän. Vauvoilla ja pienillä lapsilla temperamentti näkyy niin sanotusti puhtaimmillaan, kun taas lapsen kasvaessa ja aikuistuessa erilaisilla elämänkokemuksilla on kasvavan suuri vaikutus siihen, miten ihminen reagoi esimerkiksi uusia ihmisiä kohdatessaan tai tunteita herättävissä tilanteissa.

Viime vuosina temperamentti on ollut ajankohtainen käsite julkisessa keskustelussa, kun erityisherkkyydestä tuli ilmiö. Temperamenttiteorian näkökulmasta erityisherkäksi voidaan nimittäin kuvata ihmistä, jolla on tietynlainen äärimmäisten temperamenttipiirteiden yhdistelmä.

Temperamentista on vuosien saatossa kehitetty erilaisia teorioita, joille on yhteistä se, että ihmisiä luokitellaan eri tyyppeihin tiettyjen piirteiden mukaan. Piirteet kuvaavat niitä taipumuksia, joilla ihminen reagoi ympäristöön, kuten uusiin tilanteisiin tai tunteita herättäviin kokemuksiin.

Helposti lähestyttävän ja arkikäyttöön soveltuvan temperamenttiteorian mukaan temperamentti voidaan jakaa yhdeksään piirteeseen. Jokainen piirre on jatkumo, mikä tarkoittaa sitä, että tietty piirre on ihmisen temperamentissa voimakas, heikko tai jotakin siltä väliltä. Valtaosa ihmisistä sijoittuu kussakin piirteessä keskivaiheille, kun taas äärimmäisen voimakkaat tai äärimmäisen heikot piirteet ovat harvinaisempia.

Näiden yhdeksän piirteen summa luo kullekin ihmiselle ainutlaatuisen temperamenttiprofiilin.

temperamentti

Yhdeksän temperamenttipiirrettä

  • Aktiivisuus: Aktiivisuus kuvaa sitä, kuinka vauhdikkaasti lapsi tekee asioita ja kuinka paljon hän on liikkeessä. Todella aktiivisen lapsen on vaikea pysyä paikoillaan ja hän on jatkuvasti menossa.
  • Rytmisyys: Rytmisyys viittaa biologisten toimintojen, kuten ruokahalun, unen ja vessassakäymisen säännöllisyyteen. Rytminen vauva löytää helposti unirytmin ja hänellä on joka päivä suunnilleen samaan aikaan nälkä. Vähän rytmisen vauvan unijaksoja tai vaipanvaihtoja on hyvin vaikea ennustaa.
  • Häirittävyys: Häirittävyys kuvaa sitä, miten lapsi keskittyy ja miten helppo tai vaikea hänen tekemisensä on keskeyttää. Matalan häirittävyyden lapsi uppoutuu tekemiseen eikä välttämättä huomaa, mitä ympärillä tapahtuu. Jos lapsella on korkea häirittävyys, hänen tekemisensä keskeytyy jokaisesta kolauksesta ja rasahduksesta.
  • Reaktioiden intensiivisyys: Intensiivisyys kuvaa lapsen reaktioiden voimakkuutta tai intensiteettiä. Voimakkaan intensiivinen lapsi hyppii riemusta ja päästää naurunkiljahduksia, kun aivan yhtä iloinen mutta intensiivisyydeltään matala lapsi saattaa samaa tunnetta kokiessaan hieman hymyillä.
  • Reaktioherkkyys: Reaktioherkkyys kuvaa sitä, miten herkästi lapsi kokee asioita, kuten tunteita tai fysiologisia aistimuksia. Reaktioherkkä lapsi häiriintyy äänistä ja vaatteet tuntuvat helposti epämukavilta tai kutittavilta päällä. Reaktioherkän lapsen tunteet syttyvät nopeasti.
  • Sopeutuvuus: Sopeutuvuuden piirre kuvaa sitä, miten nopeasti lapsi sopeutuu uusiin tilanteisiin ja muutoksiin. Meneekö lapsi tolaltaan, jos viikonlopun suunnitelmat muuttuvat tai jalkapalloharrastuksesta tuleekin hakemaan mummi äidin sijaan? Vai mukautuuko lapsi joustavasti uusiin tai yllättäviinkin tilanteisiin?
  • Sinnikkyys: Sinnikkyys kuvaa päättäväisyyttä ja sitkeyttä. Jatkaako lapsi yrittämistä ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen?
  • Lähestyminen tai vetäytyminen uusissa tilanteissa: Tämä piirre kuvaa lapsen ensireaktiota uudessa tilanteessa. Tapaako lapsi mielellään uusia ihmisiä ja on innoissaan uusista leluista tai kokemuksista? Vai haluaako lapsi ensin rauhassa tutustua tilanteeseen sivusta seuraten?
  • Mielialan laatu: Mielialan laatu kuvaa sitä, onko lapsi niin sanotusti perusvireeltään positiivinen vai negatiivinen.

temperamentti

Temperamentti auttaa ymmärtämään lasta

Temperamentti on synnynnäinen

Ensinnäkin on hyvä muistaa, että temperamentti on synnynnäinen. Se on siis olemassa jo vauvoilla ja saa vauvat reagoimaan keskenään eri tavoin samoissa tilanteissa: yksi vauva istuu illallisen ajan tyytyväisenä sitterissään, kun taas toinen samanikäinen pienokainen kaipaa jatkuvasti virikkeitä ja viihdykkeitä. Kyseessä ei tällöin ole erot kasvatuksessa, vaan temperamentissa.

Kun vanhempi on tietoinen oman lapsensa temperamentista jo vauvasta lähtien, on vanhemman helpompi ymmärtää lasta, joka ei vielä verbaalisesti kommunikoi omia ajatuksiaan tai tunnetilojaan.

Tietoisuus temperamentista auttaa toki ymmärtämään lasta myös hänen kasvaessaan. Temperamentti on yksi merkittävä tekijä, joka selittää esimerkiksi sitä, miten saman perheen samantyylisen kasvatuksen saaneet lapset voivat keskenään olla ihan erilaisia.

Vanhempi voi käyttää tietämystään temperamentista kunkin lapsensa kohdalla hyödyksi omassa vanhemmuudessaan. Jos tyttäresi on esimerkiksi äärimmäisen aktiivinen ja on jatkuvasti liikkeessä, tiedät että kolmen tunnin bussimatka tuttavaperheen luo tulee olemaan lapselle haastava ja voitte etukäteen miettiä, miten matka sujuisi mukavasti. Tai jos tiedät lapsen jännittävän uusia tilanteita, suhtaudut häneen vanhempana eri tavalla, ehkä aktiivisemmin empaattisesti kannustaen, kuin toiseen lapseen, joka suin päin rientää juttelemaan tuntemattomille.

Temperamentti on pysyvä

Tutkimukset ovat osoittaneet, että temperamenttipiirteet ovat melko pysyviä läpi ihmisen elämän. Ne eivät liity siis vain tiettyyn tilanteeseen tai tiettyyn ajanjaksoon, vaan muodostavat tietynlaisen reagointipatteriston läpi tilanteiden ja elämänvaiheiden.

Vanhempi ei voi kasvatuksellaan muuttaa lapsen temperamenttia, minkä vuoksi vanhemman on tärkeä oppia hyväksymään lapsen temperamentti sellaisena kuin se on. Kuten aiemmassa temperamenttikirjoituksessamme totesimme, tietynlaiset temperamenttipiirteet voivat olla tietyssä ympäristössä haastavia, mutta mikään temperamenttipiirre tai -piirreyhdistelmä ei määritä lapsen tulevaisuutta. Jokaisella voimakkaalla piirteellä on myös hyvät puolensa!

Temperamentti on lapsen kasvaessa rakentuvan persoonallisuuden pohja. Persoonallisuus muodostuu geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksessa. Temperamentiltaan samantyyppisistä lapsista voi kasvaa persoonaltaan erilaisia aikuisia riippuen siitä, millaisessa kultuurissa ja perheessä he elävät ja millaisia kokemuksia heidän elämänsä varrelle sattuu.

Lapsi oppii kasvaessaan toimimaan temperamentinsa mukaan. Kolmekymppinen ei ilmaise kiukkuaan samalla tavoin (ainakaan toivottavasti!) kuin kolmevuotias, vaikka olisikin temperamentiltaan reaktioherkkä ja intensiivinen. Hän on oppinut toimivia tunteidensäätelykeinoja.

Vaikka muutokset ja uudet tilanteet saisivat kuusivuotiaan täysin pois tolaltaan, voi tämä sama ihminen kasvaessaan oppia keinoja, miten sietää muutosten aiheuttamaa ahdistusta siten, että tämä piirre ei ole enää yhtä hallitseva.

Vaikka kasvatus ei muuta lapsen pohjimmaista temperamenttia, voi vanhempi yhdessä lapsen kanssa löytää keinoja toimia tiettyjen voimakkaiden temperamenttipiirteiden kanssa siten, että arki on sujuvampaa eikä lapsi itse joudu toistuvasti sietämättömälle epämukavuusalueelle tietyissä tilanteissa.

Temperamentti ja vanhempi-lapsisuhde

Tietoisuus temperamentista auttaa myös ymmärtämään sinun ja lapsen välistä suhdetta. Kun tiedät, millainen temperamentti sinulla itselläsi ja lapsellasi on, ymmärrät paremmin erilaisia ilmiöitä teidän välillänne.

Jos olette esimerkiksi kumpikin voimakkaan intensiivisiä ja koette herkästi vahvoja tunteita, ei ole ihmekään, että päädytte nopeasti riidan keskelle. Ehkä pystytte toisaalta jakamaan yhdessä myös voimakkaita ilon hetkiä.

Jos taas lapsesi on intensiteetiltään voimakas ja sinä itse et, saattavat lapsen reaktiot tuntua ylireagoinnilta. Kun hahmotat, että taustalla on synnynnäinen taipumus, jota lapsi ei siinä tilanteessa voi muuttaa, on sinun helpompi suhtautua lapseen empaattisesti.

Lue lisää:

Millaista tukea ujo lapsi tarvitsee?

Apua, lapsellani on haastava temperamentti!

Kuusi periaatetta haastavan temperamentin kanssa selviämiseen

VINKKI! Psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen on pitkän linjan persoonallisuustutkija ja on kirjoittanut temperamentista monta helppolukuista kirjaa.

***

Mitä ajatuksia teksti herätti sinussa? Miten olet erilainen vanhempi lapsille, joilla on keskenään erilainen temperamentti?  Kommentoi alle! Jos ajattelet kirjoituksesta olevan hyötyä muillekin, jaa sitä eteenpäin! FamilyBoostia voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä. Mukavaa, kun löysit seuraamme!

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Google+
Google+
Follow Psykologi Heidi Livingston:

Heidi Livingston on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php