Psykologi? Mikä se oikeastaan on?

with Ei kommentteja

Mikä oikein on psykologi? Psykologeihin ja psykologin työhön liittyy paljon erilaisia kysymyksiä ja ennakkoluulojakin. Avaan tässä kirjoituksessa vähän humoristisestikin muutamia ehkä yleisimpiä ennakkoluuloja tai kysymyksiä, joita psykologin ammatti herättää.

Psykologit ammattikuntana haluavat hälventää ennakkoluuloja ja tuoda psykologin ammattitaitoa ymmärrettävämmäksi ja helpommin lähestyttäväksi.

Helsingissa tänä lauantaina 23.9.17 järjestetään Helsingin psykologiyhdistyksen toimesta mittava ja monipuolinen tapahtuma Lähde mieleesi, jossa pääsee tutustumaan kattavasti psykologiaan ja psykologin työhön. Ohjelmassa muun muassa työpajoja ja luentoja eri psykologian alueilta.

FamilyBoost pitää Myönteinen muutos-työpajan Pylvässalissa klo 14-15.

  • Perhepsykologin vetämässä Myönteinen muutos -työpajassa käydään läpi myönteisen kasvatustyylin perusteet.
  • Jokainen osallistuja tekee konkreettisen suunnitelman myönteisen muutoksen tekemiseen arjessa omien lasten kanssa.
  • Työpajasta saa mukaan myös tehokkaan työvälineen lapsen toivotun käytöksen lisäämiseksi!
  • Työpaja soveltuu yli 1,5-vuotiaiden lasten vanhemmille.

Alla olevasta ohjelmasta voit tutustua monipuoliseen tarjontaan.

psykologi

Mikä on psykologi?

Wikipedia vastaa kysymykseen seuraavalla tavalla:

Psykologi on ihmisen käyttäytymisen, ajattelun ja tunne-elämän asiantuntija. Oikeuden toimia laillistettuna psykologina myöntää Valvira. Psykologin työ perustuu tieteellisen psykologiantutkimuksen tulosten soveltamiseen. Psykologeja toimii yhteiskunnan eri sektoreilla, eniten terveydenhuollossa.

Psykologiliitto taas vastaa näin:

Psykologia on monipuolinen tiede ja ammattiala, ja sitä tarvitaan kaikkialla, missä on ihmisiä. Psykologi on ihmisen mielen ja käyttäytymisen asiantuntija, jonka tärkein resurssi on vahva osaamiskompetenssi ja kriittinen asiantuntijuus. Psykologin asiantuntijuudessa yhdistyy tieteellinen ajattelu ja tutkimusosaaminen, psykometriikan tuntemus, kliininen kokemus, ihmisen kehityksen ja käyttäytymisen teoreettinen tuntemus sekä ymmärrys erilaisista sosiaalisista vuorovaikutusprosesseista kahdenvälisistä suhteista aina organisaation ja yhteiskunnan tasolle saakka.

Enemmistö psykologeista työskentelee kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa. Työpaikkana on tällöin esimerkiksi terveyskeskus, päiväkoti, koulu tai oppilaitos, perheneuvola tai psykiatrian poliklinikka tai osasto.

Yksityisen työnantajan palveluksessa psykologit toimivat esimerkiksi työterveyshuollossa, kuntoutuslaitoksissa, psykoterapeutteina sekä työ- ja organisaatiopsykologian alan konsultteina ja henkilöstöpäälliköinä. Korkeakouluissa psykologeja työskentelee opettajina, tutkijoina sekä opintopsykologeina, ja valtion palveluksessa psykologeja on etenkin te-toimistoissa ammatinvalinnan ja uraohjauksen tehtävissä sekä vankiloissa.

Huomattava osa psykologeista työskentelee myös yrittäjänä joko osa- tai kokoaikaisesti toimien esimerkiksi psykoterapeuttina tai neuropsykologina. Muita psykologian sovellusaloja ovat esimerkiksi liikennepsykologia, käytettävyystutkimus, oikeuspsykologia sekä urheilupsykologia ja psyykkinen valmennus.

Hämmentävintä psykologiassa on varmaan juuri sen monimuotoisuus. Monella on mielikuva siitä, että psykologi tekee asiakastyötä, auttaa ihmisiä elämän pulmakohdissa. Vaikka suurin osa psykologeista toimiikin juuri tämänkaltaisessa työssä, psykologin työnkuva voi olla myös jotakin aivan muuta.

Se, että ammattinimike on Valviran laillistama on asiakkaan näkökulmasta laadun tae psykologin työlle.

Mikä on sitten psykiatri?

Psykologin ja psykiatrin nimikkeet menevät herkästi sekaisin puhekielessä. Psykiatrit ovat lääkäreitä, joilla on psykiatrian erikoistumiskoulutus. He ovat erikoistuneet erilaisiin häiriöihin ja sairauksiin, jotka vaikuttavat ihmisen toiminnan takana. Psykiatrit vastaavat usein hoidon suunnittelusta ja voivat esimerkiksi määrätä lääkkeitä erilaisten häiriöiden ja sairauksien hoitoon.

Entä psykoterapeutti?

Psykoterapeutti on suojattu ammattinimike, jonka Valvira myöntää psykoterapeutin koulutuksen käyneelle. Monet hoitotyötä tekevät psykologit ovat myös psykoterapeutteja. Kaikki psykoterapeutit eivät kuitenkaan ole psykologeja, sillä koulutukseen voi hakeutua myös monella muulla pohjakoulutuksella. Psykoterapiakoulutukseen kuuluu pohjakoulutuksen lisäksi useampi vuosi lisäopintoja ja itse käyty psykoterapia. Psykoterapia hoitomuotona on tavoitteellista, tiivistä ja usein pitkäkestoista.

Tietääkö psykologi heti mitä ajattelen?

Psykologit eivät ole ajatuksenlukijoita tai näkijöitä. Psykologin perimmäiseen työnkuvaan kuuluu auttaa asiakasta löytämään itse omat ajatuksensa ja tunteensa ja auttaa asiakasta ymmärtämään ja muokkaamaan niitä. Asiakas siis halutessaan kutsuu psykologin omaan kokemusmaailmaansa ja auttaa psykologia ymmärtämään sitä. Psykologin ammattitaitoon kuuluu tietää ja ymmärtää erilaisia ilmiöitä, joita ihmisen kehitykseen ja elämään liittyy. Kuitenkaan emme voi koskaan tietää varmasti, mitä toinen ajattelee, jos hän ei sitä meille kerro.

Analysoivatko psykologit aina muita?

Tähän kysymykseen törmää etenkin vapaa-ajalla. On ehkä psykologille työelämässä ihan toivottukin piirre, että hän analysoi tietoa työnsä ja asiakkaidensa avuksi. Analysoivatko psykologit myös vapaa-ajalla tuttujaan tai tuntemattomia ihmisiä? Voisin kuvitella, että psykologit ovat vapaa-ajalla kaikista mieluiten ihan tavallisia ihmisiä, eivätkä he mielellään ajattele työasioita vaikka ystävien seurassa. Kuitenkin psykologien ajattelu on jonkin verran varmasti muuntautunut koulutuksen ja työkokemuksen kautta siihen suuntaan, että he näkevät nopeammin ja helpommin esimerkiksi mahdollisia syitä ihmisten käyttäytymisen takana. Onko tällaiselle ajattelulle ON/OFF-nappulaa?

psykologi

Ovatko kaikki psykologit hulluja?

Tähän väitteeseen törmää melko usein. Ajatellaan, että kaikki psykologit ovat tavalla tai toisella hulluja.

Itse olen ehkä psykologina jäävi vastaamaan tähän. Uskoisin kuitenkin, että mielenterveydenongelmat ovat jakautuneet psykologien kesken niin kuin muissakin samankaltaisissa ihmisryhmissä. Samankaltaisilla ihmisryhmillä tarkoitan sitä, että esimerkiksi koulutustasolla on todettu olevan mielenterveydenongelmia vähentävä vaikutus. Uskoisin, että psykologit ammattinsa puolesta tietävät normaaliväestöä enemmän siitä, miten omasta mielenterveydestä pidetään huolta. Pitävätkö he kuitenkaan siitä huolta tai auttaako tieto merkittävästi vähentämään mielen sairastumista, sitä en tiedä.

Voiko lastenpsykologi olla hyvä työssään, jos hänellä ei ole lapsia?

Jotkut vanhemmat ajattelevat, että psykologi ei voi ymmärtää tai auttaa heidän perhettään, jos psykologi ei itse ole vanhempi. Onneksi näin ei kuitenkaan ole. Jos näin olisi, voisimme ajatella, että psykologit joutuisivat käymään aikamoisen myrskyn omassa elämässään, kun heidän pitäisi omakohtaisesti läpikäydä esimerkiksi vanhemmuus, masennus, psyykosi, avioero, neurologisia ongelmia ja syömishäiriö voidakseen auttaa tällaisia asioita kokevia asiakkaita. Hyvän psykologin ei tarvitse omakohtaisesti tietää mitä olet kokenut, jotta hän voisi auttaa sinua. Jokaisen ihmisen elämäntarina ja kokemukset ovat yksilöllisiä. Psykologi virittäytyy aina kuuntelemaan sinun ainutkertaisen elämäntarinan ja koulutuksensa ja työkokemuksensa pohjalta auttaa sinua löytämään vastauksia, ratkaisuja ja helpotusta elämään.

psykologi

Jäikö sinulle mieleen kysymyksiä? Lähde mieleesi lauantaina 23.9.17 Lapinlahden lähteelle ja tule kysymään!

Kerro kaverille:
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+
Follow Julia Pöyhönen:

Julia Pöyhönen on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi