Mielelle lepopäivä

with Ei kommentteja

Miksi on tärkeää antaa mielelle lepopäivä? Sain idean tähän kirjoitukseen Tukea vanhemmille -sivuston blogikirjoituksesta, jossa liputetaan yökkäripäivien puolesta. Päivien, jotka vietetään pyjamassa ja otetaan luvalla vähän rennommin.

Olen monesti miettinyt näin psykologin näkökulmasta sitä, miksi vain fyysisten sairauksien takia on sosiaalisesti ok jäädä kotiin töistä, päiväkodista tai koulusta? On hyväksyttävää ja toivottavaakin jäädä kotiin flunssaisena, jottei tartuta kaikkia muita ympärillään olevia.

No entäs jos onkin sellainen vaiva, joka ei tartu? Mitäs jos on vaan niin väsynyt, uupunut tai stressaantunut, ettei millään jaksaisi nousta aamulla sängystä ja mennä töihin?

Käsi ylös, kuka kehtaa silloin soittaa pomolle ja sanoa rehdisti ”sori nyt ei kyl ollenkaan jaksa, ajattelin viettää tän päivän kotona yökkäreissä!”?  Kaikille näitä päiviä kuitenkin silloin tällöin tulee. Toiset purevat hammasta, pukevat itsensä ja katraansa ja puskevat ulko-ovesta tuulta päin. Toiset soittavat pomolle ja sanovat ”oon kipeä, varmaan se flunssa täälläkin”. Entä, jos olisikin rehellisesti lupa jäädä kotiin? Lupa pitää mielelle lepopäivä?

Sama ilmiö valuu lapsiimme. Pienikin lapsi oppii, että kannattaa pitää kuumemittaria patteria vasten tai sanoa, että oksettaa, niin saa varmasti jäädä kotiin. Kun lapsi sanoo olevansa kipeä, muttei vaikuta vanhemman silmiin kipeältä, vanhempi joutuu käymään vakavan sisäisen taistelun: valehteleeko lapsi vai onkohan se oikeasti kipeä? Jos annan sen jäädä kotiin, oppiiko se lintsaamaan? Jos laitan sen kouluun ja se onkin oikeasti kipeä, mitä sitten? Mun pitäis kyl olla töissä, en voi olla pois, pakko mun on se viedä kouluun tai se joutuu olla koko päivän yksin kotona.

Entä jos voisitkin olla pois töistä hyvällä omallatunnolla? Entä jos lapsesi voisikin sanoa: ”äiti, en jaksaisi tänään mennä kouluun… Tarviin lepopäivän!”

Entä jos mielenterveydestä huolehtiminen otettaisiin yhtä vakavasti kuin fyysisestä terveydestä huolehtiminen?

mielelle lepopäivä

Mieli tarvitsee lepoa ja rauhaa siinä missä kehokin, eikä se aina pysty odottamaan viikonloppua tai kesälomaa. Nykyaikana ihmisen mieli on suuremman kuormituksen edessä, kuin koskaan ennen. Informaatiota on joka puolella, koko ajan. Olemme niin tottuneet saamaan koko ajan uutta tietoa, että tulee vähän tyhjä olo ilman sitä. Jos ravintolaillallisella ystävien kesken herää kysymys siitä, mikä sen näyttelijän nimi olikaan, joka voitti viime vuonna oscarin, pystytkö olemaan tarkistamatta asiaa puhelimelta?

Lapset viettävät päivänsä suurissa ryhmissä ja vapaa-aikansa informaatiotulvassa. Suurin osa meistä tekee töitä informaation kanssa ja viettää vapaa-aikaa informaatiotulvassa.

Informaatioyhteiskunnassa eläminen on parhaillaan oikeastaan aika hauskaa ja tehokasta, mutta se on aivoille raskasta! Kun aivot rasittuvat, alkaa ihmisestäkin teho vähän lopahtaa. Mitä väsyneempiä lapset ovat, sitä väsyneempiä heidän vanhempansa ovat. Mitä väsyneempiä vanhemmat ovat, sitä väsyneempiä heidän lapsensa ovat.

Järjestä mielelle lepopäivä!

Olisipa tosi kiva, jos lapsenkin voisi opettaa kuuntelemaan omaa mieltä ja antamaan sille lepoa ja rauhaa silloin, kun se sitä tarvitsee. Olisipa kiva, kun aikuisetkin voisivat tehdä näin ilman pelkoa työpaikan menettämisestä tai ilman, että saa huonon maineen. Moni vanhempi voisi kaivata silloin tällöin mielen lepopäivää. Lapset päivähoitoon ja hyvällä omallatunnolla keräämään voimia ihan itselle, ilman, että kukaan tuomitsee. Mennä kävelemään vaikka metsään ja olla hetken ihan vaan omien ajatusten kanssa. Moni lapsi voisi kaivata silloin tällöin yhtä ylimääräistä päivää kotona vanhempien kanssa, ilman mitään tekemistä, ilman, että siinä olisi mitään tuomittavaa. Kölliä sohvalla vierekkäin ja kutitella toistensa varpaita.

Väitän, että ihmiset ovat entistä tehokkaampia, jos he saavat pitää itsestään huolta tarvittavilla tavoilla. Ja tehokkuushan on nyt lähinnä yhteiskunnan kannalta tärkeää. Väitän myös, että ihmiset ovat onnellisempia, jos he saavat pitää itsestään huolta tarvittavilla tavoilla. Ja onnellisuus on mielenterveyden kannalta tosi tärkeää. Vaikka ”pelkkä” väsymys ei näennäisesti tartukaan muihin työpaikalla tai päiväkodissa, niin pitkässä juoksussa mielen sairastumisen vaikutukset leviävät laajasti. Ne tarttuvat hitaasti ja salakavalasti, mutta vaikutukset ovat silti selvät.

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Google+
Google+
Follow Julia Pöyhönen:

Julia Pöyhönen on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php