Oma keho tutuksi: lapsen seksuaalikasvatus

lapsen seksuaalikasvatus

Viime kuukausien #metoo-kampanjan myötä myös lapsen seksuaalikasvatus on noussut uutisaiheeksi. ”Joko vaipoissa varttuu sukupolvi, joka ei enää tarvitse #metoota?” otsikoi Yle Uutiset helmikuussa.

Seksuaalikasvatus ei ole yhtä kuin murrosikäisen kanssa pakon edessä käyty kumpaakin osapuolta vaivaannuttava keskustelu ehkäisystä tai kuukautisista, vaan seksuaalikasvatuksen voi aloittaa jo pikkulapsen kanssa.

Seksuaalikasvatuksen tekee haastavaksi se, että moni vanhempi kokee aiheen kiusallisena. Vanhempi voi myös hätkähtää ajatusta siitä, että seksuaalikasvatus kuuluisi myös alle kouluikäisille lapsille.

Mitä aiemmin seksuaalisuuteen ja ihmisen kehoon liittyvistä asioista alkaa lapsen kanssa jutella, sitä helpompi niihin on myös myöhemmin palata.

Ylen juttu esittelee viisi käytännönläheistä ja käyttökelposta vinkkiä pikkulapsen seksuaalikasvatukseen:

  1. Pienellä lapsella on oikeus seksuaalikasvatukseen, mutta se ei tarkoita seksivalistusta. Aikuisten välisen seksin tai yhdynnän kuvaukset eivät kuulu keskusteluihin lapsen kanssa. Sen sijaan lapsella on oikeus muun muassa oppia eri kehonosiensa nimet.
  2. Vanhemman asenne tarttuu lapseen, minkä vuoksi siitä on hyvä olla tietoinen.
  3. On parempi puhua lapsen kanssa ennemmin kuin myöhemmin!
  4. Kaikesta omaan kehoon ja seksuaalisuuteen liittyvästä voi jutella lapsen ikätaso huomioiden, eikä kiellettyjä aiheita ole. Vanhempi voi jo etukäteen miettiä, miten haluaa lapsen kanssa tietyistä asioista jutella.
  5. Lapsella on oikeus päättää omasta kehostaan! Uimapuvun alle jäävät kehonosat ovat lapsen omaa yksityisaluetta, jota kenelläkään ei ole lupa koskea tai katsoa ilman lupaa.

Pikkulapset ovat uteliaita – hyödynnä tämä uteliaisuus! 3-4-vuotias ei vielä häpeile omaa kehoaan tai uteliaisuuttaan, vaan häpeä opitaan aikuisten reaktioista myöhemmin.

Lapsen seksuaalikasvatus on parhaimmillaan luonnollinen osa muuta kasvatusta. Vanhempi voi opetella eroon kiusallisuuden tunteesta asioista juttelemalla.

Seksuaalikasvatusta ei tarvitse lapselle tyrkyttää, vaan vastata lapsen kysymyksiin esimerkiksi oman kehon toiminnoista tai vauvojen syntymisestä sitä mukaan, kun lapsi asioista kiinnostuu. Kysymyksiin asianmukaisesti vastaamalla lapsi oppii, että seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä ei tarvitse hävetä.

Lapsen seksuaalikasvatus: kaksi tavoitetta

Lapsen seksuaalikasvatus on sinänsä harhaanjohtava termi, että siinä ei ole kyse seksistä vaan ennemminkin oman kehon tuntemisesta. Oman kehon tunteminen lisää lapsen itsetuntemusta ja omanarvontuntoa. Voi ajatella, että asianmukainen tieto omasta kehosta ja ihmisen biologiasta on lapsen perusoikeus.

Kehontuntemuksen lisäksi pikkulapsen seksuaalikasvatuksella on myös toinen tärkeä funktio: turvataitojen opettelu. Lasta ei tarvitse turhaan pelotella, vaan rauhallisesti kertoa, millainen kosketus on OK ja miten ja milloin lapsen on kerrottava luotettavalle aikuiselle toisen aikuisen haitallisesta käytöksestä.

Kun lapsi tuntee oman kehonsa ja tietää eri ruumiinosien nimet, on hänen mahdollista myös kertoa vanhemmalle tai muulle luotettavalle aikuiselle, jos hän joskus joutuisi seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.

Unnutus – mitä se on?

Pikkulapsen itsetyydytys eli unnutus hämmentää usein aikuista. Unnutuksessa ei ole kyse samanlaisesta seksuaalisen mielihyvän hakemisesta kuin aikuisen itsetyydytyksessä, vaan lapsi unnuttaa uteliaisuuttaan tai rauhoittuakseen ja rentoutuakseen. Unnuttaminen on pikkulapsilla melko tavallista ja liittyy usein nukkumaanmenoon.

Unnuttamista tai oman kehon koskettelua ei tarvitse kieltää, mutta lapselle voi opettaa, että omien intiimialueiden (eli uimapuvun alle jäävien kehonosien) koskettelu yksityinen asia, jota voi tehdä yksinollessaan. Tämän oppiminen kuuluu myös turvataitoihin.

Lopuksi

Nyrkkisääntönä voisi siis todeta, että lapsen seksuaalikasvatus on parempi aloittaa aikaisin kuin liian myöhään. Seksuaalisuus on ympärillämme jatkuvasti muun muassa median kautta, eikä lasta voi siltä täysin suojata. Lapsen kannalta on aina parempi, että hän saa tietonsa luotettavalta aikuiselta, jolta voi tarvittaessa myös kysellä lisäkysymyksiä.

Kirjavinkki:

Susanne Ingman-Friberg, Raisa Cacciatore (toim.): Keho on leikki – Avain luonnolliseen seksuaalikasvatukseen alle kouluiässä (Duodecim).

Lue lisää kirjasta täältä.

***

Mitä ajatuksia teksti herätti sinussa? Kommentoi alle! Jos ajattelet kirjoituksesta olevan hyötyä muillekin, jaa sitä eteenpäin! FamilyBoostia voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä. Mukavaa, kun löysit seuraamme!

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Google+
Google+

Kommentoi