Lapsen ahdistuneisuus ja vanhemman reagointi

Vieraskynäkirjoitus: Lasten ja perheiden kanssa työskentelevä psykologi Katri Rockas

Lapsen ahdistuneisuus tai pelkoreaktiot aiheuttavat monessa vanhemmassa neuvottomuutta. Tämä kirjoitus on jatkoa aiemmin ilmestyneelle artikkelille Lapsen pelot ja ahdistuneisuus ja niiden ymmärtäminen. Kirjoituksessa tutustuttiin lapsen pelkoihin ja ahdistuneisuuteen.

Tässä kirjoituksessa paneudutaan siihen, miten vanhemman reagointi hankalissa tilanteissa vaikuttaa lapsen ahdistuneisuuteen.

Lähes kaikilla lapsilla on ajoittain pelko- ja ahdistusoireilua. Kuitenkin toiset lapset ovat alttiimpia reagoimaan eri tilanteisiin ahdistumalla. Lapsen ahdistuneisuus ja pelot tarttuvat herkästi vanhempaan ja saattavat herättää myös vanhemmassa ahdistusta.

Kun huomaat lapsesi pelkäävän tai ahdistuvan esimerkiksi uusista tilanteista, astu hetkeksi kuvitteellinen askel taaksepäin ja mieti näiden kysymysten avulla sopivaa reagointitapaa ahdistuneisuuteen auttaaksesi lastasi eteenpäin tunteidensa kanssa.

1. Suojaanko lasta liikaa?

Vanhemmalla on hyvin luontainen ja synnynnäinen tarve suojata omaa lastaan. Tämä tarve on usein hyödyllinen ja sen tarkoituksena on turvata lapsen terveys ja hyvinvointi. Ahdistuksen ja pelkojen kohdalla tämä luontainen reaktio saattaa kuitenkin toimia itseään vastaan. Nimittäin lapsen osoittaessa pelkoa tai ahdistusta vanhemmassa herää tarve suojata lasta, mikä näkyy käytännössä siinä, että vanhempi antaa lapsen välttää pelottavaa tilannetta saadakseen lapsen rauhoittumaan.

Lapselle vanhemman suojaava käytös antaa viestin siitä, että asia tai tilanne on todellisesti pelottava ja sitä tuleekin välttää. Tämä on hyödyllistä ja järkevää tilanteissa, joissa uhka on todellinen, mutta ei tilanteissa, joissa lapsen pelko on liiallinen tai epärealistinen. Nimittäin tällöin vanhemman suojaava käytös vahvistaa lapsen alkuperäistä ja virheellistä tulkintaa tilanteen pelottavuudesta voimistaen pelkoa entisestään.

Esimerkiksi jos lapsi pelkää kouluunlähtöä ja vanhempi sallii kotiin jäämisen, antaa vanhempi lapselleen signaalin siitä, että kouluun lähteminen on todellakin pelottava asia.

Rauhallisesti ja tukevasti lastaan rohkaiseva vanhempi antaa lapselleen signaalin siitä, että tilanteessa ei ole todellista hätää, vaikka lapsen tunnereaktio voikin olla ymmärrettävä esimerkiksi loman jälkeen.

lapsen ahdistuneisuus
Suojaanko lasta liikaa?

2. Mille käytökselle annan huomiota?

Lapsi ilmaisee pelkoa ja ahdistusta erityisesti vanhemmilleen hyvin voimakkaasti. Lapsi saattaa itkeä, täristä, huutaa, lukkiutua, valittaa hyvin suurta fyysistä pahoinvointia ja tarkistella asioita uudelleen ja uudelleen. Kuten jo äsken todettiin, tällainen reaktio lapsessa aiheuttaa vanhemmassa luontaisesti tarpeen suojata ja rauhoitella lasta. Tällöin lapsen ahdistuneisuus vahvistuu kuitenkin myös toisella tapaa: ahdistuessaan lapsi saa hyvin paljon huomiota ja huolenpitoa vanhemmaltaan, mikä itsessään vahvistaa ahdistunutta käytöstä.

Ahdistuneen lapsen vanhempi saattaa myös hermostua tilanteessa, mikä sekin saattaa vahvistaa lapsen käytöstä huomion saamisen kautta. Lapsilla on hyvin luontaisia tarpeita, joista yksi on saada vanhemmiltaan huomiota. Käytös, jolla lapsi saa vanhemmalta huomiota, vahvistuu, oli se sitten vanhemmasta toivottavaa tai ei.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi tulisi jättää yksin tunnereaktioidensa kanssa tai että lapsi hakisi pelokkaalla käytöksellä tahallisesti tai tietoisesti vanhemmiltaan huomiota. Vanhempana voi kuitenkin olla hyödyllistä pysähtyä tutkailemaan omia reaktioitaan ja miettiä millaiselle käyttäytymiselle antaa erityisesti huomiota.

3. Aiheuttaako lapsen ahdistuneisuus minussa ahdistuneen reaktion?

Kolmas vanhemman käytökseen liittyvä tekijä, joka usein voimistaa lapsen ahdistusta, on vanhemman oma ahdistus. Taipumus ahdistumiseen on osittain perinnöllistä ja usein ainakin toinen pelokkaan lapsen vanhemmista tunnistaa itsessään taipumuksen ahdistua.

Jos aikuinen on taipuvainen ahdistumaan, ei hän tällöin useinkaan pysty reagoimaan lapsen ahdistukseen rakentavasti, vaan vanhempi saattaa pikemminkin itse ahdistua lapsen ahdistuksesta. Tämä luonnollisesti lisää lapsen ahdistusta, koska lapsi etsii vanhemmaltaan apua tunteidensa säätelyn ja tilanteiden tulkitsemiseen. Jos vanhempi siis ahdistuu, hän viestittää tunnereaktiollaan lapselle, että lapsen tunnereaktio on todenmukainen ja tilanne oikeasti pelottava. Ahdistuessaan vanhempi ei myöskään pysty auttamaan lasta tunteensa säätelyssä, koska on itse niin voimakkaan tunteen vallassa.

Lapsen pelon ja ahdistuneisuuden lievittämisessä on tämän vuoksi erittäin tärkeää tutkiskella vanhempana omaa käytöstään ja reaktioitaan lapsen ahdistuneeseen käytökseen.
lapsen ahdistuneisuus
Jos lapsi pelkää kouluunlähtöä ja vanhempi sallii kotiin jäämisen, antaa vanhempi lapselleen signaalin siitä, että kouluun lähteminen on todellakin pelottava asia.

4. Miten pysyn rauhallisena?

Tärkeintä, mitä vanhempana voi tehdä lapsen pelätessä on pysytellä itse rauhallisena. Muista, että lapsen tunteet eivät ole vaarallisia, lapsellasi ei ole hätää ja tunne menee pian ohi.

Mieti, mikä sinua auttaa pysymään rauhallisena hankalissa tilanteissa. Hengitätkö syvään? Lasketko kymmeneen? Muistutatko itseäsi siitä, ettei teillä ole hätää ja kaikki on hyvin?

***

Tunnetaitoja voi helposti harjoitella kotona. Jos kaipaat apua lapsen tunnesäätelyn kanssa, lue lisää suositusta verkkokurssistamme.

kiukkukohtaukset

Mitä ajatuksia teksti herätti sinussa? Kommentoi alle! Jos ajattelet kirjoituksesta olevan hyötyä muillekin, jaa sitä eteenpäin! FamilyBoostia voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä. Mukavaa, kun löysit seuraamme!

Kirjoittajasta

Katri Rockas on työskennellyt pitkään lasten ja perheiden parissa lastenpsykiatrialla Helsingin seudun yliopistollisessa keskussairaalassa ja Päijät-Hämeen keskussairaalassa sekä Helsingin kaupungin perheneuvolassa. Katri on työssään mm. ohjannut lapsille ja vanhemmille tarkoitettuja ahdistuksenhallintaryhmiä.

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Google+
Google+

Kommentoi

css.php