Läksyt osa II/II: Toiminnanohjaus

Tämän tekstin aiheena on läksyjen tekeminen ja toiminnanohjaus. Kirjoitimme aiemmin läksyjen tekemisestä ja keskittymisvaikeuksista. Suosittelemme lukemaan tuon tekstin ennen kuin siirryt tämän tekstin pariin!

Tässä tekstissä esitelty apukeino hyödyttää eniten sellaisia lapsia, joiden on syystä tai toisesta vaikea keskittyä läksyjen tekemineen. Tämä keino auttaa toiminnanohjauksessa.

Toiminnanohjaus tarkoittaa nimensä mukaisesti taitoa ohjata omaa toimintaansa. Keskittymisvaikeuksiin liittyy usein toiminnanohjauksen pulmia, jolloin lapsen saattaa olla vaikea aloittaa tehtäviä tai siirtyä tehtävästä toiseen, edetä tehtävässä suunnitelman mukaan ja arvioida, milloin tehtävä on valmis. Ei siis ole mikään ihme, että tällaisella lapsella on pulmaa läksyjen kanssa, sillä läksyjä tehdessään lapsi tarvitsee näitä kaikkia taitoja.

Toiminnanohjaus: neljä vaihetta läksyjenteon avuksi

Kuten edellisessä läksy-tekstissä totesimme, visuaaliset apukeinot helpottavat suuresti lasta, jolla on keskittymispulmia. Pelkkä sanallinen ohjeistus menee helposti ohi korvien! Tämä nelivaiheinen ohjeistus auttaa lasta oman toiminnan ohjaamisessa läksyjentekotilanteessa. Pyydä lasta sanomaan korttien avulla tehty suunnitelma myös ääneen, ”mitä aiot nyt seuraavaksi tehdä?”. Ääneen puhuminen auttaa lasta ohjaamaan omaa toimintaansa tehokkaammin!

Voit tulostaa nämä kortit kuvia klikkaamalla tai voit askarrella kortit lapsen kanssa itse!

1. Mitä?

Toiminnanohjaus 1/4

Minkä tehtävän teen? Ennen kuin voi aloittaa tehtävien tekemistä, on tiedettävä, mitä on tehtävä. Katsokaa lapsen kanssa yhdessä, mitä läksyjä lapsella sinä päivänä on tehtävänä. Edetkää sitten tehtävä kerrallaan. Voit sanoa esimerkiksi: “Tänään sinulla on läksynä nämä kolme tehtävää. Aloitetaan tästä ensimmäisestä tehtävästä”.

2. Miten?

Toiminnanohjaus 2/4

Miten teen tehtävän? Toisen vaiheen tarkoituksena on tehdä suunnitelma tehtävän tekemiseksi. Lapsi, jolla on pulmia toiminnanohjauksessa, saattaa aloittaa tehtävän tekemisen jostakin kohtaa, mutta ei välttämättä etene tehtävän tekemisessä kronologisessa järjestyksessä eikä siten saa tehtävää välttämättä valmiiksi. Suunnitelman tekeminen auttaa lasta etenemään kronologisesti.

Kysy lapselta ensin, mitä tehtävässä hänen mielestään pitää tehdä ja toista sitten suunnitelma ääneen. Voit sanoa: “Mitä tässä tehtävässä täytyy tehdä? Aivan, aloitat tästä kohtaa ja etenet sitten näiden vaiheiden kautta. Viimeiseksi teet tuon kohdan.”

Usein riittää, että suunnitelman tekee suullisesti. Mikäli kyseessä on suuritöinen koulutehtävä, kuten esitelmän kirjoittaminen, voi kirjallisesta suunnitelmasta olla apua! Kokeilemalla löydätte parhaan tavan toimia.

3. Tee

Toiminnanohjaus 3/4

Tee tehtävä suunnitelman mukaan! Kolmannessa vaiheessa lapsi tekee tehtävän suunnitelman mukaan. Voit auttaa lasta pitämään mielessä suunnitelman vaiheita sanoittamalla lapsen tekemistä. Voit sanoa esimerkiksi: “Hyvä, nyt sait tuon ensimmäisen vaiheen tehtyä. Mikä olikaan seuraava vaihe?”

4. Arvioi

Toiminnanohjaus 4/4

Onko tehtävä tehty suunnitelman mukaan? Kun tehtävä on tehty, on tarkistamisen vuoro! Tämän vaiheen tarkoituksena on, että lapsi oppii pikkuhiljaa itse arvioimaan, milloin tehtävä on valmis. Monesti sellainen lapsi, jolla on toiminnanohjausvaikeuksia, saattaa itse arvioida olevansa valmis, vaikka tehtävä olisi vielä kesken. Ajatuksena on, että kun lapsi on tehnyt jokaisen tekemänne suunnitelman vaiheen, tehtävä on valmis. Voit kysyä lapselta: “Onko tämä tehtävä nyt sinun mielestäsi valmis?”

***

Jos lapsella on useampi kuin yksi tehtävä läksynä, voit seuraavaksi sanoa: “Hienoa, sait ensimmäisen tehtävän tehtyä! Siirrytään sitten toiseen tehtävään”. Aloittakaa uudelleen kohdasta 1.

Kun jokainen tehtävä on tehty näiden neljän vaiheen kautta, voitte vielä yhdessä lapsen kanssa todeta, että hän on valmis. Voit kysyä esimerkiksi: “Mitä mieltä itse olet, oletko nyt tehnyt kaikki läksyt?”

***

Nyt voit tulostaa kortit niitä klikkaamalla tai askarrella lapsen kanssa omat korttinne! Lapsi tarvitsee luonnollisesti aluksi paljon apua siinä, että omaksuu nämä kortit käyttöönsä ja oppii tekemään tehtäviä tämän ohjeistuksen mukaisesti. Pikkuhiljaa lapsi kuitenkin pystyy ottamaan nämä neljä korttia itsenäisesti läksyjenteon avuksi. Jossakin vaiheessa nämä neljä vaihetta sisäistyvät lapsen tavaksi tehdä läksyjä, eikä hän enää tarvitse kortteja avukseen.

Mikäli epäilet, että lapsellasi on keskittymisvaikeuksia tai läksyjen tekeminen haukkaa kohtuuttoman suuren palasen illoistanne, on hyvä pohtia ulkopuolisen avun hakemista. Ole yhteydessä lapsen opettajaan, niin voitte yhdessä miettiä, miten edetä!

Lue myös:

Miten tukea lapsen sinnikkyyden kehittymistä?
Miten luoda toimiva läksyrutiini?

Kerro kaverille:
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+
Follow Psykologi Heidi Livingston:

Heidi Livingston on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php