Kuinka paljon ruutuaikaa on ok?

with Ei kommentteja
Ruutuaika
Photo by Philippe Put

Ruutuaika mietityttää monia vanhempia. Tänä päivänä teknologia kuuluu ihmisten arkeen hyvin tiiviisti. Vaikka käpylehmien aikaan asiat olisivatkin olleet paremmin, emme voi vain palata aikaan ennen teknologiaa ja kieltää sen olemassaoloa. Joudumme toimimaan sen kanssa eikä mediataidottomat oikeastaan enää pärjää yhteiskunnassa.

Monet vanhemmat miettivät jatkuvasti, mikä on heidän perheessään sallittua mediankäyttöä ja potevat syyllisyyttä ruutujen ääressä kyhjöttävistä perheenjäsenistä. Miten lapsen pelaamiseen tulisi suhtautua? Miten omaan mediakäyttäytymiseen tulisi suhtautua?

Ruutuaika on jokunen vuosi sitten yleistynyt ilmaus kaikenlaisen teknologian (kännyköiden, television, tietokoneen, tablettien) käytön kuvaamiseen. Monet vanhemmat ovat yrittäneet pitää kiinni jossain vaiheessa suosituksena olleesta kahden tunnin ruutuajasta. Ruutuajan määrittämiseen ei ole kuitenkaan mitään yksiselitteistä vastausta, koska teknologian käyttö ei ole lapsen kehittymisen kannalta pelkästään hyödyllistä eikä pelkästään haitallista.

Miten ruudut vaikuttavat lapsen kehitykseen? Miten ruutujen käytöstä saa otteen perhe-elämässä niin, että saisi pidettyä sen hyödyt ilman, että sen haitat valtaisivat arjen tuloksena levottomat lapset ja äreät vanhemmat?

Miten ruutuaika vaikuttaa lapseen?

On todettu hyvin hyödylliseksi, että lapsi oppii käyttämään teknologiaa. Esimerkiksi pelien pelaamisen on todettu kehittävän muun muassa lapsen reaktionopeutta, ongelmanratkaisua ja kielitaitoa. Kouluissa on säädetty uuteen opetussuunnitelmaankin isoksi tavoitteeksi digitalisaation näkyminen kaikissa oppiaineissa.

Koskaan ei ole ollut helpompaa oppia uusia taitoja ja hakea tietoa asiasta kuin asiasta. Kouluajan lisäksi lapsi pystyy vapaa-ajalla saamaan yhteyden koko maailmaan omalta kotisohvaltaan ja kehittymään nopeasti ja monialaisesti haluamillaan tavoilla. Tämä avaa uskomattomia mahdollisuuksia. Esimerkiksi uuden soittimen haltuunotto tai kädentaitojen oppiminen ei vaadi enää kirjastokäyntejä tai harrastusryhmiin menemistä. Lapsen on helppo löytää tiensä omien kiinnostuksenkohteiden luokse.

Teknologia mahdollistaa myös laajan sosiaalisen verkoston, ja toimii monelle etenkin vähän isommalle lapselle väylänä olla yhteydessä sekä omista piireistä tuttuihin kavereihin, että aiemmin tuntemattomiin samanhenkisiin ihmisiin. Tässä on luonnollisesti kuitenkin omat vaaransa.

Monet vanhemmat kokevat,  että lapset ovat ruutuajan jälkeen aggressiivisempia ja levottomampia. Tälle löytyy yksinkertainen selitys. Ruutujen käyttö aiheuttaa hyvin voimakkaita reaktioita aivoissa. Yhden napin painalluksella lapsi saa aikaan välittömiä, hyvin palkitsevia tapahtumasarjoja. Aivoissa tapahtuvaa kemiallista reaktioita on verrattu huumeiden aikaansaamaan reaktioon. Eli ruuduilla oleminen on vahvasti mielihyvää tuottavaa ja riippuvuutta aiheuttavaa toimintaa.  Esimerkiksi pelaamisen jälkeen ”pelkkä” oleminen tuntuu ahdistavalta ja lapsi ei osaa eikä pysty aktivoimaan itseään samalla tavalla kuin pelit aktivoivat häntä. Tuloksena tyhjyyden tunne, joka aiheuttaa ärtymystä ja levottomuutta.

Lapset tarvitsevat aikuisia irroittautumiseen laitteista ja auttamaan seuraavaan toimintoon siirtymisessä. 

Lapsi tarvitsee aikuisen apua sekä lopettamisessa että uuden tekemisen keksimisessä!

Sama juttu kai on aikuisen kanssa. Aikuisen tarvitsee usein rajata itseään, että pystyy siirtymään television katselusta siivoamiseen tai kännykällä olemisesta lasten kanssa leikkimiseen.

RuutuaikaPhoto by Lars Plougmann

Ruutuajan hallinta

Lapsen elämään tulee kuulua leikkiä, harrastuksia, ulkoilua, kavereita, nukkumista, ruokailua, ikätasoisia velvollisuuksia ja perheen kanssa olemista. Mikäli nämä toteutuvat ja lapsi tekee ruuduilla vain ikätasoisia asioita, joista vanhemmat ovat tietoisia, sinun ei tarvitse olla huolissasi! Runsaskaan määrä ruuduilla oloa ei yksinään ole suoraan yhteydessä mihinkään lapsen kehityksen kannalta kielteiseen asiaan.

Olennaista ei ole se, kuinka paljon lapsi on ruudulla, vaan se mitä hän ruuduilla tekee ja mitä muuta hän tekee!

Kuitenkin, kuten aiemmin sanottu, lapsi tarvitsee aikuisen apua, jotta pystyy siirtymään ruutuajalta toiseen tekemiseen. Ilman aikuisen rajoituksia monen lapsen arkeen ei mahtuisi muuta, kuin ruuduilla oloa. Ruutuajan määrittäminen on tässä rajoittamisessa avuksi sekä lapselle että vanhemmalle!

Ruutuajan rajoittamiseen voi käyttää lapsen iän huomioiden tiettyjä ennalta sovittuja aikarajoituksia, kuten 1-2 tuntia päivässä. Alle kouluikäisen ruutuajan tulisi olla huomattavasti lyhyempi kuin koululaisen ja alakoululaisen ruutuajan huomattavasti lyhyempi kuin teini-ikäisen.

Isommat koululaiset ovat usein jatkuvasti tavalla tai toisella kännykällä. He juttelevat kavereiden kanssa, kuuntelevat musiikkia, lukevat uutisia ja kirjoja, opiskelevat. Ja se on ihan ok. 

Ruutuaikaa voi ansaita lisää tekemällä esimerkiksi ensin läksyt tai kotitöitä. Ruutuaika kannattaa ajoittaa sellaiseen aikaan päivästä, jolloin tiedät tarvitsevasi omaa aikaa joko rentoutumiseen, töiden tai kotitöiden tekemiseen. Mikä olisi hyvä aika sinun ruutuajalle? Kun lapset nukkuvat tai samaan aikaan, kun he ovat ruuduilla? Mitä suunnitelmallisempaa ruutujen käyttö perheessä on, sitä helpompi sitä on hallita. Kun lapsi tietää säännöt, hänen on helpompi noudattaa niitä.

Totuushan kuitenkin on, että ruudut ovat tehokkaita keinoja saada lapsi pysymään rauhallisena kaupassa, jonossa, lentokoneessa… Vanhempi saa mahdollisuuden levätä arjessa keskeyttämättä, kun lapsi esimerkiksi katsoo elokuvaa. Totuus on myös, että monelle kotona olevalle vanhemmalle kännykkä on tapa pitää yllä yhteyttä ulkomaailmaan. Voi jutella kavereiden kanssa samalla, kun syöttää lapsia tai istuu leikkipuistossa.

Vaikka kännykkä pitää yllä kotona olevalle vanhemmalle tärkeää yhteyttä ulkomaailmaan, ikävänä seurauksena sekä vanhemman että lapsen kannalta voi olla se, ettei vanhempi ole koskaan 100 prosenttisesti läsnä lapsen kanssa. Keskittyminen lapsen kanssa leikkimiseen ja juttelemiseen voi häiriintyä, kun huomaa jonkun kirjoittaneen whatsappissa tai vastaavansa kommenttiisi facebookissa. Kun tiedostat ruutujen käytön vaarat, pystyt minimoimaan ne suunnittelemalla ruutujen käyttöä perheessäsi.

Ruutuaika yhdistävänä tekijänä

Entäs yhteinen ruutujen käyttö? Voit istua lapsesi vieressä, kun hän pelaa ja opetella tuntemaan lapsesi kiinnostuksen kohteet. Ihastella ja kysellä, kehua ja kommentoida. Tällainen hetki menee hyvin yhteisestä jakamattoman huomion erityishetkestä. Voitte myös yhdessä katsoa elokuvaa tai suosikkisarjaa tai opetella youtuben avulla yhdessä jotakin uutta taitoa.

Ehkä onnistumisen salaisuus piilee siinä, ettei ajattele teknologiaa kaiken pahan alkuna vaan näkee sen mahdollisuudet tukemassa mukavaa yhdessäoloa ja oppimista samalla kuitenkin tiedostaen sen, miten vahvaa rajoittamista se aikuiselta vaatii onnistuakseen.

Kerro kaverille:
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+
Follow Julia Pöyhönen:

Julia Pöyhönen on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php