Näin ehkäiset koulukiusaamista

with Ei kommentteja

Koulukiusaaminen on valtava riski lapsen terveelle kehitykselle ja hyvinvoinnille. Ihmisluonteeseen kuuluu suuri tarve kuulua yhteen muiden ihmisten kanssa. Lapsuus- ja nuoruusikään kuuluu vieläkin korostuneempi tarve kuulua yhteen omaan ikäluokkaansa, olla pidetty ja tärkeä osa kuulumaansa ryhmää.

Lapsen ja nuoren identiteetin kehitys on kesken ja he imevät pesusienen lailla muilta saamaansa palautetta, osaamatta perata siitä olennaista tai totuudenmukaista. Negatiivinen palaute, ikävät katseet ja huomautukset jäävät lapsen mieleen paljon voimakkaammin kuin kehut tai ystävälliset sanat. Juuri sen vuoksi koulukiusaaminen on niin tuhoisaa. Vaikka lapsi saisikin paljon myönteistä huomiota, lasta arvosteleva ja mitätöivä toiminta muokkaa lapsen minäkuvaa paljon voimakkaammin.

On hyvä ymmärtää, että lapsi viettää suuren osan ajastaan luokassaan, usein useita vuosia samojen ihmisten kanssa, joten ryhmän merkitys korostuu äärimmäisen tärkeäksi lapsen kannalta. Läheiset kaverisuhteet luodaan lähes poikkeuksetta omiin luokkalaisiin. Se, miten lasta kohdellaan koulussa on olennaista lapsen minäkehityksen kannalta.

Mikä on koulukiusaamista?

Koulukiusaamiseksi voi luokitella sellaisen toiminnan, jonka tarkoituksena on tahallisesti aiheuttaa vahinkoa ja pahaa mieltä toistuvasti samalla oppilaalle.

Koulukiusaaminen voi olla sanallista (esimerkiksi haukkumista tai nolaamista) tai fyysistä (esimerkiksi töniminen, lyöminen, tavaroiden vahingoittaminen).

Koulukiusaaminen voi olla myös epäsuoraa, jolloin kiusaaja pyrkii vaikuttamaan muihin niin, että he suhtautuisivat kiusattuun kielteisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi juorujen levittämistä tai kieltämistä leikkiä yhden lapsen kanssa.

Nykyaikana sosiaalisessa mediassa kiusaaminen on hyvin yleistä. Kiusaamista voi tapahtua yksityisviesteillä tai vaikka luokan yhteisessä Whatssapp-ryhmässä. Erityisen ikävän kiusaamisen muodon tästä tekee se, että lapsi ei ole kotonakaan turvassa vaan altistuu jatkuvasti kiusaamiselle.

koulukiusaaminen
Pahimmillaan lapsi ei ole kotonakaan turvassa koulukiusaamiselta.

Miksi kiusataan?

Koulukiusaaminen on ryhmädynaaminen ilmiö ja se liittyy vallan jakautumiseen ryhmässä. Usein toista mitätöidään sen vuoksi, että itse nousisi ylemmäs ryhmän hierarkiassa. Lapset usein pelkäävät menettävänsä asemansa ryhmässä, ja sen vuoksi lapsi saattaa valita liittyä koulukiusaamiseen sen sijaan että puolustaisi kiusattua. Lapsi ei halua itse joutua kiusatun asemaan. Lapsesta voi myös tuntua hyvältä, jos esimerkiksi suosittu lapsi ottaa mukaan jengiin haukkumalla kolmatta.

Koulukiusaamiseen osallistuu oikeastaan kaikki, jotka ovat tietoisia siitä, mutta eivät yritä estää sitä. Yleensä koulukiusaaminen mahdollistuukin sillä, että yleisö kiusaamiselle on olemassa.

Erityisen hankalaa on se, että kiusaamisen jatkuessa, monen oppilaan käsitys kiusatusta alkaa muuttua kielteiseksi. Tämä tietynlainen kielteinen vääristymä voi vaikuttaa pahimmassa tapauksessa opettajaankin. Kun koulukiusaaminen ryhmässä arkipäiväistyy, on tilanne jo hyvin vakava, koska kiusaamisen näkeminen ei herätä enää suuria tunteita muissa kun kiusatussa. Toisaalta kiusattukin voi tottua kiusaamiseen ja alistua kohtaloonsa, mutta tällöin vahinko minäkuvaan on jo tuhoisa. Kun lapsi tottuu siihen, että häntä kohdellaan huonosti, hän kokee ansaitsevansa huonoa kohtelua.

koulukiusaaminen
Koulukiusaaminen jättää pitkäkestoiset jäljet lapsen minäkuvaan

Ehkäise koulukiusaamista

Koulukiusaamisen ehkäiseminen on koko lapsiryhmän aikuisten hommaa. Sekä koulussa työskentelevien että kotijoukkojen.

  1. Pysy kärryillä siitä, miten lapsesi voi ja mitä koulussa tapahtuu.

Kun juttelet lapsen kanssa päivän tapahtumista, älä tyydy aina lyhyeen vastaukseen vaan esitä lisäkysymyksiä.

Esimerkkejä keskusteluun: Mikä oli paras tai pahin tapahtuma tänään? Kenen kanssa olit koulussa tänään? Millaisia he ovat? Mitä teit välitunnilla? Kenen vieressä istuit tunnilla tai ruokalassa? Miltä sinusta tuntui tänään koulussa? Mitä teitte kavereiden kanssa tänään? Oliko se hauskaa? Mitä teit kotimatkalla?

Keskustellessasi lapsen kanssa tarkkaile myös lapsen kehonkieltä ja ilmeitä, onko lapselle vaikeaa tai epämiellyttävää kertoa päivästään?

2. Jutelkaa koulukiusaamisesta

Jutelkaa kiusaamisesta, vaikkei se olisikaan ajankohtaista lapsen kannalta. Kerro lapselle, että kiusaaminen on väärin ja saattaa olla myös rikos. Eläytykää yhdessä sekä kiusatun että kiusaajan tunnemaailmaan. Miltä tuntuu, kun kiusataan? Miltä tuntuu kiusata? Miltä tuntuu nähdä kiusaamista?

3. Miettikää valmiiksi rakentavia toimintatapoja

Kun lasta valmistelee erilaisiin asioihin, osaa hän myös toimia uusissa tilanteissa rakentavammin. Miettikää lapsen kanssa konkreettisia asioita mitä voi tehdä silloin jos a) lasta kiusataan b) lapsi näkee kiusaamista c) lapsi on kiusannut jotakuta. 

Muista, että yhdelläkin lapsella voi olla valtava vaikutus siihen, miten ryhmässä toimitaan, joten oman lapsen preppaaminen myönteiseen toimintaan ryhmässä on aina sen arvoista!

4. Ole matalalla kynnyksellä yhteydessä opettajaan ja muuhun koulun henkilökuntaan

Opettaja ei välttämättä tiedä sitä, mitä lapsesi on kertonut sinulle luokan tapahtumista. Koulun ja kodin yhteistyö on tärkeää silloinkin, kun lapsi kertoo vain näkemästään kiusaamisesta, mikä ei varsinaisesti liity häneen. Kun vanhemmat ja koulun henkilökunta vetävät tiiviisti yhtä köyttä sen puolesta, ettei ketään kiusata, lapsille jää hyvin vähän liikkumavaraa asian suhteen.

5. Tue lapsen ystävyyssuhteita

Auta lasta solmimaan ystävyyssuhteita oman ikäisiin. Kutsukaa kavereita kotiin ja tutustu kavereihin ja heidän vanhempiinsa. Osallistu luokan tilaisuuksiin ja pysy kärryillä luokan tapahtumista.

Mitä ajatuksia teksti herätti sinussa? Kommentoi alle! Jos ajattelet kirjoituksesta olevan hyötyä muillekin, jaa sitä eteenpäin! FamilyBoostia voi seurata myös Facebookissa ja Instagramissa. Mukavaa, kun löysit seuraamme!

koulukiusaaminen
Koulukiusaamisen ehkäiseminen on aikuisten hommaa.

 

Lue lisää:

Miten kannustaa lasta olemaan kiva kaveri?

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Follow Julia Pöyhönen:

Julia Pöyhönen on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php