Häpeä nakertaa lapsen itsetuntoa

with 4 kommenttia

Tunnesäätely ei ole helppoa. Jokaisen lapsen täytyy harjoitella tunnesäätelyä eli löytää keinoja, joiden avulla säädellä tunteidensa voimakkuutta. Toiset keinot tulevat lapselle luontaisemmin ja toisia täytyy harjoitella erikseen. Luontaisena keinona lapsi voi esimerkiksi takertua vanhempaansa jännittäessään uudessa paikassa ja vanhemman sylin avulla säädellä ahdistuksen ja pelon tunteita siedettävämmiksi.

Väistämättä jokaisen elämässä tulee tilanteita, jolloin tunteet läikkyvät yli. Kun lapsen lempilelu menee rikki, lapsi jää viimeiseksi kilpailussa tai lapsi kuvittelee pimeässä olevan hirviöitä, tunteet ovat niin voimakkaita, että ne saavat vallan. Silloin lapsi ei hallitse tunteitaan vaan tunteet hallitsevat lasta ja lapsen on hyvin vaikeaa itse päättää mitä tekee tai ajattelee seuraavaksi. Kun tunteet ovat näin voimakkaita, tulee tehtyä asioita, jotka kaduttavat jälkikäteen.

Joillakin lapsilla tunteet läikkyvät yli useammin kuin toisilla. Siihen vaikuttaa lapsen synnynnäinen temperamentti ja etenkin temperamenttipiirteistä sensitiivisyys ja intensiivisyys, eli kuinka herkästi tilanne herättää lapsessa tunteen ja kuinka voimakkaalta tunne tuntuu. Mitä voimakkaampia tunteet ovat, sitä vaikeampi niitä on säädellä. Lapsi ei siis itse voi mitään sille, että hänessä herää voimakkaita tunteita eri tilanteissa. Tunnesäätelyä hän kuitenkin voi harjoitella.

Temperamentin lisäksi tunnesäätelyyn vaikuttaa esimerkiksi lapsen ikä ja elämäntilanne. Mitä vanhempi lapsi on, sitä paremmat tunnesäätelykeinot hän on ehtinyt omaksua. Elämäntilanne vaikuttaa lapsen tunnesäätelyyn sitä kautta, että mitä enemmän lapsella on voimavaroja, sitä paremmin hän pystyy säädellä tunteitaan.

häpeä
”Miksi mulle aina käy näin…” Lapsen kokema häpeä voimakkaista tunteenpurkauksista nakertaa pikku hiljaa itsetuntoa.

Häpeä herää tunnesäätelyn vaikeuksista

Kun lapsi kokee tunteita usein ja voimakkaasti, hän alkaa herkästi kokea, että hänessä on jotakin vikaa. Voimakkaat tunnekokemukset on todella rankkoja, sydän hakkaa ja hikoiluttaa. Voimakkaan tunteen vallassa lapsi kokee, ettei hän pysty hallitsemaan tilannetta ja omaa toimintaansa ja se on pelottavaa. Lapsen on vaikea ymmärtää tätä voimakasta kehollista kokemusta. Lapsi saattaa huutaa, itkeä, rikkoa tavaroita tai hyökätä muiden kimppuun.

Siinä hetkessä, kun ei ole ehtinyt jonoon ensimmäiseksi lapsesta voi tuntua siltä, että kaikki on pilalla, koko maailma on tyhmä ja itse on mitä typerin.

Vaikka tunteet olisi ympärillä olevien ihmisten mielestä täysin hyväksyttyjä, huono käytös tunnekokemuksen aikana ei ole. Niinpä voimakkaasti tunteva lapsi saa usein palautetta tähän tyyliin:

”Älä lyö siskoa”,

”Miksi sun piti rikkoa se lelu, nyt sitä ei voi enää korjata”,

”Meillä ei kiroilla”,

”Älä hakkaa sitä ovea”,

”Pyydä anteeksi käytöstäsi”;

”Miksi sun taas piti alkaa huutaa?”

Ihmiset imevät saamaansa palautetta pesusienen lailla. Kuitenkin imemme herkemmin saamamme negatiivista palautetta, se suorastaan jämähtää muistiimme ja palautuu mieleen herkästi. Sen sijaan myönteistä palautetta voi olla vaikea muistaa, etenkin niissä tilanteissa, kun kokee olevansa huono ja epäonnistunut.

Negatiiviset tunteet herättävät negatiivisia ajatuksia. Sen vuoksi on myös ymmärrettävää, että mitä enemmän negatiivisia tunteita lapsi kokee päivän aikana, sitä enemmän hänellä on myös negatiivisia ajatuksia itsestään ja muista. Vaatii kovaa harjoittelua, että tämän luonnollisen prosessin pystyy kiertämään ja keskittymään hyvään ja onnistumisiin epäonnistumisen sijaan.

Kun lapsi saa paljon kielteistä palautetta toiminnastaan ja hänellä on hallitsemattomia voimakkaita tunnekokemuksia, hän alkaa pian hävetä niitä – ja itseään.

Häpeä nakertaa itsetuntoa

Häpeä on hyvin voimakas ja kuluttava tunne. Jos ihminen kokee häpeää siitä minkälainen hän on, on sen vaikutus itsetuntoon hyvin kielteinen.

Itsetunto kuvaa sitä, miten ihminen näkee tai tuntee itsensä. Hyvä itsetunto tarkoittaa sitä, että näkee itsensä realistisesti. Silloin ihminen tietää omat vahvuutensa mutta myös heikkoutensa. Hän tietää, että tekee virheitä ja hyväksyy sen osana itseään. Hän osaa myös nähdä omat onnistumisensa ja iloita niistä.

Huono itsetunto sen sijaan kuvaa sitä, että näkee itsensä epärealistisesti, joko ylikorostuneen myönteisesti tai ylikorostuneen negatiivisesti. Silloin oma mielikuva itsestä ei vastaa todellisuutta.

Hyvän itsetunnon on todettu olevan yhteydessä ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja esimerkiksi myönteisiin sosiaalisiin suhteisiin ja työelämässä pärjäämiseen. Hyvä itsetunto auttaa tekemään itsensä kannalta hyviä valintoja ja keskittymään olennaisiin asioihin.

Huono itsetunto voi esimerkiksi vaikuttaa siihen, että haemme aina muilta kielteistä palautetta ja toimimme sellaisella tavalla, että varmasti saamme kielteistä palautetta.

Lukuvinkki: Häpeä hälvenee käsittelemällä tunteita

Etenkin voimakkaasti tuntevan lapsen kanssa on tärkeä käsitellä tunnekokemusten aiheuttamia ajatuksia ja tunteita. Lapselle voi kertoa, että tunnekokemukset eivät tee hänestä huonompaa. Lapsi voi aina oppia taitoja, joiden avulla pystyy hallitsemaan tunteita tilanteessa kuin tilanteessa. Kirjat ovat yksi hyvä keino käsitellä lapsen kanssa tärkeitä aiheita.

Fanni ja suuri tunnemöykky -kirjan tarinassa Fanni-norsu kokee olevansa huono ja erilainen kuin muut, koska hän on niin herkkä. Tunteet heräävät hänellä nopeasti ja voimakkaasti.

”Fanni-norsu lähtee äitinsä kanssa kyläjuhliin innostuneena ja uteliaana. Kaikki ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan. Epäonnisen pallopelin jälkeen Fannin valtaa yhtäkkiä suuri tunnemöykky, jolle hän ei keksi nimeä. Fannia hävettää, ja hän tuntee olevansa erilainen kuin muut. Äiti antaa Fannille tehtävän, jonka avulla Fanni huomaa, että tunteita on kaikkialla. Onnistuuko Fanni sulattamaan tunnemöykyn?”

Halusimme nostaa tässä uudessa Fanni-tunnetaitosarjan kirjassa esiin häpeän teeman ja tunnekokemuksen, koska kokemuksemme mukaan niin moni lapsi ajattelee olevansa huono ja viallinen. Kirjan avulla lapsen kanssa voi käsitellä joskus syvällekin haudattua kokemusta itsestään ja jutella siitä turvallisesti tarinan luoman etäisyyden päästä.

Lisäksi kirjan tarina osoittaa lapselle tunnekokemusten moninaisuuden ja lisää ymmärrystä tunteiden syntymisestä. Tarinan ja siihen liittyvien tehtävien avulla on helppo harjoitella tunteiden tunnistamista ja nimeämistä, mikä luo pohjan muiden tunnetaitojen oppimiselle. Lue lisää lapsen tunnetaidoista täältä!

häpeä

Muistilista vanhemmalle

  • Mieti, miksi lapsi tuntee voimakkaasti? Onko kyseessä hänen luontainen temperamenttinsa vai esimerkiksi elämäntilanteeseen liittyvä kuormitus?
  • Osoita ymmärtäväsi lasta. Häpeä hälvenee empatialla. Lapsi ei voi heräävilleen tunteilleen mitään ja on itsekin hämmentynyt niistä.
  • Juttele lapsen kanssa. Käykää keskustelua tunteista ja kysy lapselta, miten hän kokee voimakkaita tunteita herättävät tilanteet.
  • Lukekaa yhdessä. Jutelkaa erilaisista tunteista kirjojen avulla.
  • Harjoitelkaa tunnetaitoja. Jokainen lapsi voi oppia hallitsemaan tunteitaan. Auta lasta löytämään hänelle sopivat tunnesäätelykeinot.

Mitä ajatuksia teksti herätti sinussa? Kommentoi alle! Jos ajattelet kirjoituksesta olevan hyötyä muillekin, jaa sitä eteenpäin! FamilyBoostia voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä. Mukavaa, kun löysit seuraamme!

häpeä

Lue lisää:

Fanni-tunnetaitosarja

Tunne- ja sosiaaliset taidot

Apua, lapsellani on haastava temperamentti!

Kerro kaverille:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Follow Julia Pöyhönen:

Julia Pöyhönen on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

4 Kommenttia

  1. Ann-Meri
    | Vastaa

    Meillä 7v tunneskaala hyvin vaihteleva päivän aikana ja tukea tarvitsee tunteiden säätelyssä ja tunnistamisessa.

    • Julia Pöyhönen
      | Vastaa

      Kuulostaa siltä, että temperamentin puolesta tunteet heräävät herkästi! Se on hieno voimavara, kun tunnetaitoja on harjoiteltu niin, että pystyy käyttämään herkästi herääviä tunteita hyödykseen.

  2. Riitta Ora
    | Vastaa

    Täällä painitaan.

    • Julia Pöyhönen
      | Vastaa

      Tunteiden kanssa painiminen ja tunnetaitojen opettelu onneksi vaikuttaa todella myönteisesti lapsen tulevaisuuteen. Jokainen harjoitteluhetki on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Paljon tsemppiä teille!

Kommentoi

css.php