Eroahdistus kesytykseen: Äitiii älä jätä!

with Ei kommentteja

Eroahdistus tarkoittaa voimakasta ahdistuksen tunnetta mikä lapsessa herää silloin, kun hän joutuu eroamaan vanhemmastaan. Usein eroahdistus liittyy päivähoidossa tai uudessa harrastuksessa aloittamiseen. Eroahdistus voi näkyä lapsessa takertuvuutena, itkuisuutena, kiukkuamisena tai panikointina. Eroahdistuksen aikana lapsi voi olla hyvin omaehtoinen ja häneen voi olla vaikea saada kontaktia.

Vierastamiskausi kuuluu lapsen kehitykseen; se alkaa yleensä lapsen ollessa noin puolivuotias ja kestää muutaman kuukauden. Tällöin lapsi hyväksyy vain lähimmät hoitajat ja vastustaa jyrkästi muita ihmisiä.

Eroahdistus on täysin normaalia etenkin alle 3-vuotiaille, mutta isommankin lapsen voi olla vaikea erota vanhemmastaan, kun jotakin uutta tai jännittävää tapahtuu. Lapsethan käyttävät vanhempiaan oman tunnesäätelynsä apuna; silloin, kun jännittää, on tunne helpompi kestää, kun vanhempi on lähellä ja kantaa osan tuosta tunteesta. On helppo ymmärtää lapsen hätää, kun jännittävässä tilanteessa turvanlähde ja tunnesäätelijä meinaakin jättää lapsen omilleen!

Se, kuinka voimakasta eroahdistusta lapsi tuntee, liittyy paljolti hänen synnynnäiseen temperamenttiin. Joillekin lapsille muutokset ovat vaikeita ja he tarvitsevat paljon aikaa tuntiakseen olonsa turvalliseksi uusissa paikoissa ja uusien ihmisten kanssa.

Onneksi nykyään lähes joka hoitopaikassa osataan ottaa huomioon erilaiset lapset ja heidän tarpeensa. Hoidon aloituksessa vähitellen hoitopaikkaan tutustuminen vanhemman kanssa on hyvin tärkeää lapsen sopeutumisen kannalta.

Voi olla myös tilanteita, joissa erotilanteet ovat aiemmin sujuneet hyvin ja lapsi alkaa yhtäkkiä reagoimaan vahvasti erotilanteissa. Tämä voi johtua esimerkiksi elämäntilanteesta, lapsen kehitysvaiheesta tai lapsen kuormittuneisuudesta. Usein se on merkki siitä, että lapsi tarvitsee aikuista nyt hieman enemmän tuekseen kuin aiemmin.

eroahdistus

Eroahdistus kesytykseen

Oli eroahdistuksen syy mikä hyvänsä ja tapahtui se missä iässä tahansa, lapsi tarvitsee vanhemman apua eroahdistuksen kesyttämiseen. Keräilimme sinulle vinkkejä siihen, miten voit tehdä erotilanteista hieman helpompia teille molemmille!

Ennakoi erotilanteita

On tärkeää, että lapsi tietää milloin eron hetki koittaa, jotta hän pystyy valmistautumaan siihen. Vaikka lapsi reagoisi eroon voimakkaasti, älä poistu paikalta salaa, ettei eroon liittyvä ahdistus lisääntyisi.

Voit sanoa lapselle esimerkiksi näin: ”Minä katson täältä, kun sinä menet aamupiiriin ja sitten minä lähden”.

Luo rutiini

Luokaa yhdessä erotilanteeseen oma rutiini, ihan teidän kahden oma juttu. Esimerkiksi:halaus ja pusu kummallekin poskelle tai yläfemma ja salainen käsimerkki. Rutiini auttaa valmistautumaan eron hetkeen ja molemmat tietävät, mitä erotilanteessa tapahtuu.

Voitte harjoitella erorutiinia kotona leikin avulla etukäteen. ”Hei leikitään, että minä olen menossa kauppaan ja tulen sanomaan sinulle moikka. Tehdään se meidän oma juttu!”

Pidä erotilanne napakan lyhyenä ja myönteisenä. Vaikka lapsi alkaisikin itkeä, on tärkeää, että lähdet silloin, kun teidän hyvästelyrutiini loppuu. Lapsi kestää vaikeatkin tunteet, kun hän oppii, että maailma on ennakoitava ja luotettava. Sinä lähdet silloin, kun sanot ja tulet takaisin kun sanot.

Myönteinen meininki

Muista, että tunteet tarttuvat! Lapsen eroahdistus tarttuu herkästi vanhempaan. On kamalaa nähdä oma lapsi niin poissa tolaltaan ja lähteä pois hänen luotaan. Kuitenkin on tärkeä muistaa, että lapset katsovat jo hyvin pienenä vanhemman kasvoista, miten mihinkin tilanteeseen pitäisi suhtautua. Jos siis sinun kasvoiltasi heijastuu huoli, jännitys, suru ja pelko, se vaan lisää lapsen hätää erotilanteessa.

Jos vanhempi pystyy pysymään myönteisenä ja rauhallisena, tämä tunnetila tarttuu lapseen! Hengitä syvään.
Osoita omalla puheellasi ja käytökselläsi, että lapsi pärjää kyllä, hän on turvassa ja hänellä tulee olemaan mukavaa!

Kerro lapselle milloin näette taas ja luo siitä myönteinen mielikuva: ”Tulen hakemaan sinut heti töiden jälkeen ja voimme sitten kotona jatkaa sitä leikkiä, mikä jäi aamulla kesken.”

Anna siirtymäobjekti

Lapsi voi tarvita jonkun sinusta muistuttavan tavaran tai vaatteen eron ajaksi. Voit esimerkiksi varata sinulle kuuluvan huivin, korun, valokuvan, avaimenperän tms. lapselle annettavaksi. Tästä on hyvä kertoa myös lapsen hoitopaikkaan. Miettikää lapsen kanssa etukäteen mikä voisi olla sellainen tavara, josta lapsellesi tulisi turvallinen olo. Käytä aikuisen harkintaa siinä, onko tavara sovelias tähän tarkoitukseen ja tarkista asia myös tarvittaessa hoitopaikasta.

Myönteinen jälleennäkeminen

On täysin normaalia, että lapset ovat kiukkuisia, torjuvia, itkuisia tai takertuvia, kun he näkevät vanhemman eron jälkeen. Tämä voi olla etenkin aluksi vanhemmalle todella hämmentävää ja turhauttavaakin. Erossa oleminen rakkaasta vanhemmasta on rankkaa ja lapsen tunnesäätelykeinot eivät ole vielä kehittyneet niin, että hän osaisi säädellä hyvin voimakkaita tunteita. Kun lapsi taas näkee vanhemman, eroahdistuksen tuska saattaa leimahtaa jälleen liekkeihin. Lapsesta riippuen hän voi yrittää pärjätä tämän tunteen kanssa eri keinoin:

  • Esittää, kuin vanhempaa ei olisi olemassakaan
  • Osoittaa mieltään vanhemmalle siitä, että on lähtenyt ilman häntä
  • Takertua vanhempaan ja itkeä ikävän ja jälleennäkemisen sekaista tunnetta ulos

Yritä jättää lapsen ehkä ärsyttäväkin käytös huomiotta ja lohduta lasta koskettamalla ja puhumalla rauhoittavasti: ”Mä huomaan, että sulla on ollut ikävä mua ja tiedätkö mitä, mullakin on ollut ikävä sua. Vitsi, mä haluisin kuulla mitä sä oot tehnyt tänään!”

Muista, että harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa! Jos erotilanteet ovat lapselle hankalia, hän tarvitsee harjoitusta, toistoa sekä paljon vanhemman kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta. Jonain päivänä saatat vielä kaihoten ajatella näitä päiviä, kun lapsesi ei millään halunnut lähteä luotasi. ”Äitiii, miks sä tulit nyt jo!?”

eroahdistus

Kun lapsi oppii säätelemään tunteitaan taitavammin, myös eroahdistus vähenee. Lue lisää tunnetaidoista ja tunnesäätelystä:

Tunnetaidot: mitä ne ovat ja miksi niitä täytyy harjoitella?

Onko sinulla kokemuksia siitä, miten erotilanteet sujuvat mukavammin? Kommentoi alle ja kerro meille!

Kerro kaverille:
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+
Follow Julia Pöyhönen:

Julia Pöyhönen on perheiden kanssa työskentelyyn erikoistunut psykologi.

Kommentoi

css.php